OTIN JEESUKSEN VASTAAN

Olin kauan sitten, noin 43 vuotta sitten, hiljainen, rauhallinen, ja ujo nuori mies. Minulla oli hyvä ammatti ja hyvä työpaikka, sekä hyvät harrastukset. Minulla ei ollut ketään huonomaineisia kavereita, ja olin itsekin kiltin pojan maineessa. Läheisimmät ihmiset, joiden kanssa olin paljon tekemisissä olivat; äitini, jonka kanssa asuin, ja äidin vanhemmat, jotka asuivat samassa talossa meidän kanssamme. Keskinäiset suhteemme olivat hyvin avoimet ja lämpimät, eikä meillä kenelläkään ollut mitään ongelmia toistemme kanssa. Elämäni oli siis hyvässä kuosissa ja elin ulkoisesti onnelliselta näyttävää elämää. Kuitenkin kaikesta tästä huolimatta, muutamien viikkojen aikana sisälläni alkoi vähitellen tuntumaan jokin käsittämätön tyhjyys. Tuntui, ettei elämälläni ole sisältöä. Aivan kuin jotain puuttuisi, mutta en tiennyt mitä. Olin niihin aikoihin ihastunut johonkin tyttöönkin, mutta en ollut rohkea tekemään asian hyväksi muuta, kuin yhden sukulaiseni välityksellä lähetin hänelle viestin, että olen kiinnostunut. Jonkin ajan kuluttua sukulainen toi minulle terveiset, ettei tuo tyttö ole minusta kiinnostunut. Tämäkin pettymys masensi minua aika paljon.

Näiden tapahtumien keskellä olin eräänä talvi-iltana ajamassa polkupyörällä kotiin työnantajani järjestämältä elektroniikkakurssilta. Ajaessani, mieleeni tuli voimakkaasti uusi selvä ajatus. Ajatus oli yksinkertainen mielikuva, jossa olin ajamassa pyörällä, ja hätäilin siitä, että miten pääsen ajamaan metrin päähän tästä paikasta, jossa nyt olen. Mielikuva jatkui ajatuksella, että älä huolehdi siitä, miten pääset eteenpäin, sillä Jumala pitää huolen siitä, että pääset sinne minne olet matkalla. 

Kun nuo ennen kokemattoman voimakkaat ajatukset olivat menneet ohi ja oloni tuntui taas normaalilta, huomasin, että minulla oli jonkinlainen mielenrauha, jota en ollut kokenut pitkään aikaan. Muutaman päivän kuluttua yksi Pelastusarmeijan upseeri, johon olin tutustunut isoisäni kautta, kutsui minua kristittyjen yhteiseen kokoustapahtumaan. Menin hänen kanssan sinne ja siellä kolme pastoria puhuivat asioista joista huomasin kovasti pitäväni. He puhuivat paljon siitä, kuinka Jumala antaa Jeesuksen tekojen vaikutuksen ansiosta iankaikkisen elämän ihmisille, jotka uskovat Häneen ja ottavat hänet vastaan. Yksi pastoreista sanoi puheessaan, että jos koet että sinulta puuttu jotakin, niin tule tänä iltana tänne eteen ja anna itsesi Jeesukselle. Minä ajattelin olevani juuri sen tarpeessa, koska kaikki pitäisi olla elämässäni kunnossa, mutta silti koin tyhjyyttä ja suurta ahdistusta sisälläni. Ajattelin, että minun pitäisi mennä esille ja tehdä, mitä he neuvovat. En pystynyt sinä iltana sitä tekemään, koska hirveä häpeän tunne syöksyi päälleni. Koko seuraavan päivän rukoilin mielessäni, että pystyisin tekemään sen tuon uuden päivän iltana, koska silloinkin oli kokous.

Kun ilta tuli, menin kokoukseen jälleen isoisäni ja Pelastusarmeijan upseerin kanssa. Kokouksen loppuvaiheessa pyydettiin taas niitä tulemaan esille, jotka haluavat antaa itsensä Jeesukselle. Nousin ylös ja lähdin kävelemään kirkon keskikäytävällä olevaa punaista mattoa pitkin kirkon etuosaan, vaikka korvissani humisi, silmäni hämärtyivät ja näin tähtiä häpeän tunteen vaikutuksesta.

Oltuani vähän aikaa kirkon etuosassa sijaitsevan katumuspenkin ääressä polvillani, yksi puheen pitäneistä pastoreista tuli luokseni. Hän opetti minua rukoilemaan ja opasti minut antamaan itseni Jeesukselle ja ottamaan Hänet vastaan. Hän antoi minulle vähän luettavaa ja kehoitti minua käymään usein hengellisissä kokouksissa toisten kanssa, että henkeni, joka oli juuri liittynyt Jumalan yhteyteen, saisi vahvistusta ja uskoni Jeesukseen kasvaisi.

Menin jo heti seuraavana päivänä, joka oli sunnuntai, yhden vapaan suunnan hengelliseen kokoukseen, jossa minua opastanut pastorikin puhui. Ja jo tuona iltana, ollessani ulkona kävelylenkillä, koin suurta sisäistä iloa, joka ei ollut riippuvaista ulkoisista olosuhteista. Minulla oli kävellessäni kylmä, ja nenäni vuoti, mutta ilo, jollaista ne ollut kokenut koskaan aikaisemmin, tuntui pursuavan sisältä päin, enkä voinut sille mitään. Samalla koin sisälläni täydellistä tyydytystä, jota olin tietämättäni kaivannut koko siihen astisen elämäni ajan.

Ahti M 30.11.2013

UUSI ULOTTUVUUS ELÄMÄÄNI

Tunsin uuden ulottuvuuden tulleen elämääni noin 43 vuotta sitten, kun kuulin kolmen henkilön puhuvan sanomaa, jota Jeesus aikanaan käski puhua ihmisille. Sanoma oli se, että Isä-Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen ihmiskunnan keskelle, tekemään kaikki ne toimenpiteet mitä tarvittiin ihmisten liittämiseen takaisin Jumalan yhteyteen. Ihmiskunta oli irrottautunut aikanaan Jumalan yhteydestä Adamin ja Evan toimesta heidän elämänsä alkuvaiheissa. Heidän jälkeläisensä, joita me kaikki olemme, perivät tuon Jumalasta erossa olevan olotilan. Siksi tarvittiin toimenpiteitä, joilla ihminen saataisiin takaisin Jumalan yhteyteen niin, että ihmisen iankaikkinen tulevaisuus olisi hyvä. Eikä ainoastaan hyvä, vaan että Jumala saisi rakkaan ihmisensä luokseen. Ja kun tämä onnistuu, niin silloin ihminenkin rakastaa Jumalaa. Sitä ihminen kaipaa kaikkein eniten. 

Ahti M 28.11.2013

DANNY GAITHER

Tässä suosikkini Danny Gaither laulaa yhdessä veljensä ja siskonsa kanssa.

Dannyn laulun kuuleminen virkistää sieluani ihmeellisellä tavalla. Mieleeni nousee jopa nuoruudessani kokemiani hienoja syvällisiä tunteita ja muistikuvia, kuunnellessani Dannyn laulua.

Ahti M 28.11.2013

RAVINTOA HENGELLE

Jäin noin kymmenen vuotta sitten joksikin aikaa työttömäksi. Olin vaativassa työssäni rasittunut henkisesti äärimmilleen. Meni monta kuukautta, ennenkuin jaksoin kiinnostua mistään. Lopulta aloin lukea hengellisiä kirjoja, joiden nimet tuntuivat kiinnostavilta. Yksi kirjoista oli nimeltään " Kasvava Usko", se kertoi henkilöstä, jonka nimi oli Smith Wigglesworth. Toinen kirja oli nimeltään "Syvempään Jumalan tuntemiseen", tekijänä Madame Guyon. Kolmas kirja oli nimeltään "Pyhityksen salaisuus", tekijänä A.B. Simpson.

Kun olin lukenut edellä esittämiäni kirjoja melko paljon, ja kuunnellut Bill Gaitherin CD- levyjä, niin jossain vaiheessä huomasin omissa tunteissani selvän muutoksen. Aikaisemmin tunsin herkästi seksuaalista himoa, kun näin jossain seksikkäästi pukeutuneiden naisten kuvia tai itse naisia. Nyt tuo himon tunne oli kokonaan pois, vaikka näin vastaavia näkymiä, kuin aikaisemminkin. Mistä tuo muutos johtui? Mitä minulle oli tapahtunut?

Nyt osaan analysoida tapahtunutta, ja ymmärrän mistä se johtui. Kun luin noita edellä mainitsemiani kirjoja, hengelleni ja sielulleni tapahtui merkittäviä tapahtumia. Noissa kirjoissa oli runsaasti Raamatussa olevaa Jumalan Sanaa. Niissä tuotiin Jumalan Sanaa esiin siinä tarkoituksessa, missä Jumala on tarkoittanut sitä esitettävän. Silloin Raamatussa oleva Jumalan Sana antoi minun hengelleni ravintoa.
Minä sain hengelleni ravintoa Jumalan Sanasta, ja huomasin ajattelevani samalla tavalla, kuin mitä siinä luki. Tämä tarkoitti sitä, että sieluni ajatteli nyt samalla tavalla, kuin henkeni kautta tullut Jumalan Sana ilmoitti. Sieluni oli siirtynyt henkeni liittolaiseksi ja halusi nyt ottaa vastaan sitä, mitä sille hengen taholta annettiin. Sieluni sai ravintoa siitä lähteestä, mistä henkeni sitä sille välitti. Tunsin suurta helpotusta ja iloa, kun ei enää tarvinnut olla kiusallisten ja vahingollisten himojen riepoteltavana.

Ahti M 26.11.2013

IHMISEN SIELU

Ihmisen sielu on mielenkiintoinen ja mystinen kapistus. Se tarkoittaa sitä, että koko ihminen on mielenkiintoinen olento. Kerron eräästä ilmiöstä, jonka olen havainnut oman sieluni toiminnassa. Kun olen työssäni tai harrastuksissani tehnyt jotain kiinnostavaa fyysistä tai henkistäkin toimintaa, olen alkanut viihtyä sen parissa. Ruumiini on saanut suorittaa noita kyseessä olevia tehtäviä, ja sieluni on saanut tyydytystä siitä. Sieluni on tottunut ja mielistynyt edellä kuvaamaani toimintaan, eikä muuta kaipaakaan. Tosin sielu kaipaa kyllä syömisestä tulevaa tyydytyksen tunnetta silloin, kun se kokee fyysiseltä ruumiilta tulevaa nälän tunnetta. Kun sielu kokee tyytyväisyyttä, se on saanut ravintoa jostakin lähteestä. Edellä kuvaamissani taphtumissa ravinto on tullut ruumiin aistien kautta sielulle. Sieluni on ollut kääntyneenä ruumiini puoleen vastaan ottaakseen kaikkea, mitä ruumiini suunnasta tulee. Silloin sieluni on ollut liittoutuneena ruumiini kanssa, ja saman mielinen kuin ruumiini.

Sieluni on saanut kokea myös toisesta lähteestä tulevaa ravintoa. Tuo toinen ravinnon lähde on minun henkeni. Miten sitten henkeni voi antaa ravintoa minun sielulleni, ja mitä siitä seuraa? Näihin kysymyksiin vastaan seuraavilla kerroilla.

25.11.2013 Ahti M

IHMISEN OSAT

Olen oppinut paremmin ymmärtämään ihmisen elämää sen jälkeen, kun sain kokea erään mullistavan asian. Sain nimittäin kyvyn ajatella ihmisen henkeä, sielua ja ruumista toisistaan erillisinä elementteinä. Kerron myöhemmin blogissani tarkemmin, kuinka minulla alkoi ilmetä tuo ajatustapa. Nyt kuitenkin kerron yksinkertaisesti, millainen tuo ajatus on. Huomautan vielä, että tämä on vain minun ajatukseni. Älköön kukaan ottako tätä jonain absoluuttisena totuutena niin, että vaatisin kaikkia ajattelemaan samalla tavalla. Tämä ajatus vain auttaa minua itseäni hahmottamaan näkymättömiä asioita. Perusajatus on siis seuraava:

Ihmisen sielu ja henki ovat näkymättömiä, mutta ne ovat kuitenkin olemassa. Ihmisen ruumis on näkyvä, ja se on myös olemassa. Nämä kolme elementtiä ovat kytkeytyneenä toisiinsa silloin, kun ihminen on elossa. Se ihmisen elementti, joka haluaa jotakin ja nauttii siitä, kun saa haluamansa, on se sama elementti, joka saa tietoa näkemästään ja kuulemastaan sekä tuntemastaan, haistamastaan ja maistamastaan. Se elementti on sielu. Sielussaan ihminen tuntee ilon ja surun, rakkauden ja vihan sekä muut tunteet. Tuo sielu on ihminen itse. Ihminen persoonalliselta olemutseltaan on tuo sielu, ja hänellä on henki ja ruumis. Kun katsomme silmillämme sitä, mitä näemme, niin aivomme muodostavat meille kuvan niistä signaaleista, jotka monimutkaiset silmämme hermo- ja viestiratoineen välittävät aivoillemme. Kun sitten katsoessamme ajattelemme näkemäämme, niin kuka tai mikä on se, joka näkymän näkee ja nauttii tai kärsii näkemästään ja tekee suunnitelmia ja päätöksiä tulevasta toiminnastaan. Se on ihmisen sielu eli ihminen itse. Sielu etsii itsellensä viihdykettä ruumiin välityksellä. Kun sielu on saanut viihdykettä tai tyydytystä ruumiin aistien kautta, se on vähän aikaa tyytyväinen. Sielu voi saada ravintoa myös hengen kautta, ja siitä kerron tulevissa blokikirjoituksissani.

23.11.2013 Ahti M  

Kurssilla



Kohinoor-timantti museossa Lontoossa.

Olen täällä blogikurssilla harjoittelemassa blogin perustamista. Seuraavaksi yritän lisätä linkin ja kuvan.