maanantai 30. joulukuuta 2013

TOINEN SUOSIKKINI CYNTHIA CLAWSON LAULAA

Cynthia Clawsonin laulu vaikuttaa sieluuni hyvin voimakkaasti. Se elävöittää sieluni tutkistelemaan omaa tilaansa niin, että sillä on tunteet mukana. Aina kun kuuntelen noita hengellisiä lauluja, minun on pukeuduttava lämpimästi etten vilustu, sillä voimakkaat kylmät väreet käyvät kehoni läpi.

Klikkaa vain rohkeasti kuvan keskellä olevaa kolmiota ja laita sitä ennen tietokoneen äänipuoli päälle, niin saat sinäkin kokea jotain vaikuttavaa.




Youtubesta löytyy paljonkin Cynthia Clawsonin lauluja, mutta ei kovin montaa toisen suosikkini Danny Gaitherin lauluja. Olen kokenut, että kaipaan kuulla välillä hyviä hengellisiä lauluja, sillä niidenkin kuuleminen tekee sielulleni jotain hyvää.

Ahti M

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

MINKÄLAINEN ON JUMALAN EVANKELIUMI

Kun sanotaan, uskokaa evankeliumi, niin se ei vielä kerro paljoakaan siitä, mitä tulisi uskoa. Monilla ihmisillä on toki jonkinlainen käsitys siitä, mitä evankeliumi tarkoittaa. Olen joskus kuullut sanottavan, että se on hyvä sanoma kaukaisesta maasta. Tuokin ajatus jää vielä kaipaamaan selitystä, minkälainen hyvä sanoma. Olen myöhemmin kuullut, että asia, josta raamattuun on tullut ilmaisu, jota suomeksi sanotaan evankeliumiksi, on uuden valtiaan tai kuninkaan lähettämä sanoma uudessa valtakunnassa vallitsevista asioista.

Ihmiskunnan, ja näinollen myös meidän, nykyisinkin elävien ihmisten näkökulmasta katsottuna. vanha valtakunta on se, joka syntyi silloin, kun Aadam ja Eeva suostuivat toteuttamaan viisauksia, joita Jumalan vihollinen heille kertoi. Tuolloin ihmisellä oli kyky ymmärtää, mitä käärme hänelle viestitti. Käärme ei edes käskenyt ihmistä syömään hyvän- ja pahantiedon puusta, se vain kertoi näkemyksen siitä, mitä syömisestä seuraisi. Maailman ruhtinas oli aikaisemmin saanut käärmeen puolellensa, joten käärme oli nyt kavalin kedon eläimistä. Käärme esitti ihmiselle sitä sanomaa, jolla Jumalaa vastaan kapinaan ryhtynyt enkeliruhtinas pyrki saamaan ihmisenkin kapinoimaan Jumalaa vastaan. Se saikin ihmisen käyttämään ruumistaan sellaiseen toimintaan, josta Jumala oli ihmistä varoittanut. Ihminen söi sitä, mitä Jumala oli kieltänyt syömästä. Eeva näki, että siitä puusta oli hyvä syödä, se oli ihana katsella ja se oli suloinen puu antamaan ymmärrystä. Eeva koki noita ihania tunteita sielussaan. Hänen henkensä, jonka Jumala oli häneen laittanut tehdessään hänet Aadamin kylkiluusta, ei kyennyt vaikuttamaan tuossa tilanteessa hänen sieluunsa. Eeva oli sisäisesti kääntänyt sielunsa selän omalle hengelleen, ja sitä kautta Jumalalle. Aadamille kävi samalla tavalla, kun he yhdessä söivät hedelmää, jota Jumala oli kieltänyt heitä syömästä.

Tuolla teolla he sinetöivät ruumiinsa ja sielunsa yhteiselon Jumalan vihollisen alaisuuteen. Heidän henkensä jäi kuolleeseen tilaan heidän olemuksessaan, eikä se ollut enää Jumalan yhteydessä, niinkuin se oli ollut heti luomisen jälkeen. Sama mekanismi jäi olemaan voimassa myös heidän jälkeläistensä elämässä ja olemisessa.Tällä tavalla kuvattuna ihmiskunta elää maan päällä nykyisinkin vanhassa valtakunnassa. Kun ihmisen sielu on ihmisessä ainoastaan ruumiin yhteydessä, ilman sitä, että hänen henkensä on tullut myös eläväksi ja liittynyt Jumalan yhteyteen, hän elää vanhassa valtakunnassa, ja häneen vaikuttavat vanhan valtakunnan lain alaisuudet. 

Jumalan valtakunnan evankeliumi on sanoma, joka ilmoittaa uuden valtakunnan lain alaisuudet. Nuo lain alaisuudet ovat kuin luonnonlait. Ei niitä tarvitse yrittää itse täyttää tai noudattaa, ikäänkuin jotain lakipykäliä. Jumala laittaa ihmiseen sellaiset omineisuudet ja sisäiset voimat, että ihminen toimii Jumalan mielen mukaisesti ilman omaa yrittämistä. Tästä profeetta Hesekiel kirjoittaa (Hes.36:27) "Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne." Siis Jumala vaikuttaa sen, että ihminen vaeltaa Hänen mielensä mukaan.

 Ja sitten itse Jeesus sanoi (Joh.7:37-39) "...Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." ...sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen...

Meidän tulee saada tuo Henki, josta Hesekiel ja Jeesus puhuivat, jotta Jumalan yhteydessä oleminen ja eläminen olisi mahdollista. Ja Hengen vaikutuksesta se on suorastaan helppoa. Hengen saamiseksi ja sen ravitsemiseksi joudumme kylläkin etsimään ja hankkimaan itsellemme paljon niitä sanoja, joita Jeesus on puhunut. Se tapahtuu lukemalla ja kuuntelemalla, sekä rukoilemalla. Mutta itse Hengessä eläminen on helppoa ja suuremmoisen tyydyttävää, kun valmentaudumme jatkuvasti syömällä riittävästi Jumalan sanaa ja juomalla Jumalan Henkeä. Tämä valmentautuminen on Jumalan evankeliumin vastaanottamista ja uskomista.

Ahti M 

perjantai 20. joulukuuta 2013

Uusi blogin esittely

Olen muuttanut blogin esittelytekstiä paremmin kuvaamaan sitä tarkoitusta, jonka vuoksi kirjoitan tätä blogia. Hengellisistä asioista puhutaan ja kirjoitetaan riittävän paljon tavanomaisesti. Tämä blogi ei palvele sellaista tarkoitusta. Nyt on kuitenkin joulun aika, enkä ehdi kirjoittamaan syvällisiä opetuksia. Myöhemmin kirjoitan, jos Jumala suo elonpäiviä. Kirjoittaminen vaatii aikaa ja oman sielun ailahtelujen hiljentymistä, sillä sanojen on tarkoitus tulla oman henkeni kautta Pyhältä Hengeltä, eikä maailmasta tulevien haasteiden inspiroimana oman lihallisen mieleni aikaansaamina.

Tästä Paavali kirjoittaakin 2.Tim.3:16-17 "Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen, opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut."

Mekin voimme kirjoittaa Jumalan Hengen vaikutuksesta silloin, kun Jumalan Henki antaa siihen innoituksen, voitelun ja kehoituksen. 

Täällä maan päällä eläessämme me tarvitsemme edellä kuvattujen asioiden tapahtumista toistemme sanojen kautta, kirjoitettujenkin sanojen.

Ahti M 20.12.2013

tiistai 17. joulukuuta 2013

KRISTUKSEN RAKKAUS PITÄÄ MEIDÄT KOOSSA

Ketkä Kristuksen rakkaus pitää koossa? 

Tätä asiaa kuvaava raamatunkohta on meidän suomenkielisessä  v. 33/38-raamatunkäännöksessämme 2.Kor.5:14-15. Siellä tuo ilmoitus on käännetty muotoon: "Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikken edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet; ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut."

Tämä raamatunkohta, niin kuin kaikki muutkin Raamatun ilmoitukset tarvitsevat sitä, että niitä avataan ja opetetaan sen mukaisesti, kun Pyhä Henki niitä opettaa. Niinpä minäkin yritän nyt laittaa tekstimuotoon nämä asiat, jotka Pyhä Henki on ilmestysluonteisesti minulle tuosta raamatunkohdasta opettanut.

Kun suomeksi on kirjoitettu: "Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä",
niin alkukielen mukaan sama kohta voitaisi kääntää: sillä Kristuksen rakkaus pitää meidät koossa ja yhdessä. Sillä tuon sanan merkitys, joka on suomeksi käännetty "vaatii"-sanalla, on koinee-kreikassa myös "pitää koossa", "pitää yhdessä", "pitää kiinni". Siis Kristuksen rakkaus saa aikaan sen, että ihminen pysyy koossa, eikä ole sisäisesti aivan kuin hajoamispisteessä. Myös tuo rakkaus saa aikaan sen, että ihmiset pysyvät keskenään yhdessä. Kristuksen rakkaus pitää nämä ihmiset yhdessä. He eivät ole yhdessä siksi, että heillä on samanlaiset harrastukset. Heitä ei yhdistä samojen hyvien kristillisten päämäärien saavuttamiseksi tehtävät projektit. Heitä ei yhdistä myöskään seurakunnissa tehtävät eri työmuodot. Heitä ei yhdistä mitkään hengelliset -tai käytännön asiat. Vaikka he sitoutuisivat jonkun tietyn asian tiimoille, toteuttaakseen sitä uskollisesti yhdessä, he eivät yhdisty, sitoutumisen avulla. He ovat kyllä yhdessä toteuttamassa tehtävää velvollisuudesta ja siksi, että kyseinen asia vaatii sitä, mutta he kokevat enemmän tai vähemmän raskaan ikeen painavan henkisiä hartioitaan, jos Kristuksen rakkaus ei ole heitä yhdistänyt, ja pidä heitä yhdessä.

Mutta silloin, kun Kristuksen rakkaus yhdistää ihmiset, niin he voivat tehdä kaikkea sitä, mitä edellä on lueteltu, ja vielä paljon enemmänkin, ilman, että he kokisivat velvollisuuden taakan tai pakonomaisen vaatimuksen kyseisten asioiden tekemiseen, olevan niskassaan.

Minkälaiset ihmiset Kristuksen rakkaus yhdistää? Minkälaisten ihmisten kohdalla tämä toimii? Tässä kirjoituksessa edellä olevassa raamatunkohdassa on tietoa tästä ja selitän sitä seuraavaksi.

Kun sanotaan, että Kristuksen rakkaus "pitää meidät koossa ja yhdessä", jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet; tarkoitaa seuraavaa: On ihmisiä, jotka ovat tulleet tai tulevat siihen päätelmään tai käsitykseen eli uskovat sen, että Jeesus on kuollut heidän edestään eli puolestaan pois tästä Aadamin kautta langenneesta ihmiskunnasta. Ja he uskovat, että Isä-Jumala on Jeesuksen kuoleman kautta kuolettanut myös heidät pois ympärillämme olevasta langenneesta ihmiskunnasta.

Ja ilmoitus jatkuu, että hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen elin itselleni. Minun sieluni oli liittolainen vain fyysisen ruumiini kanssa, ja palveli vain ruumistani, jättäen henkeni tarpeet täyttämättä. Tätä sanotaan Raamatussa itselleen elämiseksi ja tuossa tilassa oltaessa Kristuksen rakkaus ei ole vaikuttamassa ihmisessä niitä hyviä omineisuuksia, joista tässä kijoituksessa kerron. 
Puolestani kuolleelle ja ylösnousseelle Kristukselle eläminen tarkoittaa sitä, että Isä-Jumala liittää minun henkeni oman Henkensä yhteyteen ja siirtää sieluni minun ruumiini liittolaisuudesta minun henkeni liittolaisuuteen ja samalla kosketukseen Pyhän Hengen kanssa, jonka osallisuuden hän on juuri laittanut minun henkeeni. Tässä olotilassa olemista sanotaan Kristukselle elämiseksi. Tässä olotilassa elän Kristuksen yhteydessä.  Minä kyllä elän itse, sillä sieluni elää. Kristuksen yhteydessä eläessäni saan kokea paljon enemmän antoisaa sisältöä ja viisautta, kuin vain oman fyysisen ja henkisen olemukseni yhteydessä ilman tietoista yhteyttä Jumalaan. Kristuksen rakkaus pitää meidät koossa ja toisten Jumalan lasten yhteydessä ilman velvollisuuden painetta, ilman muuta sitoutumista kuin rakkauden side ja ilman suorituspakkoa, näkyvässä seurakunnassa ja sen ulkopuolella. Jumala antaa omilleen johdatuksen, innostuksen ja voiman kaikkeen, mitä hän haluaa meidän tekevän, kun emme anna muiden, kuin Hänen antaa meille tehtäviä.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

JUMALAN NÄYTTÄMÄÄ TEOLOGIAA

Noin 10 vuotta sitten, kun aloin tutkia Raamatussa olevaa Jumalan ilmoitusta tarkemmin kuin siihen asti, aloin kokea Jumalan puhuvan minulle sanansa kautta enemmän kuin ennen sitä. Olin saanut n. 30 vuotta aikaisemmin Pyhän Hengen kasteen kielillä puhumisineen ja nyt oli helppoa puhua kielillä, kun henkeni sai ravintoa Jumalan sanasta sitä tutkiessani. Jumala avasi Henkensä kautta sanaansa, ja monessa kohdin tuo opetus oli erilaista, kuin mitä olin kuullut niissä paikoissa, joissa olin ollut hengellisissä kokouksissa. Kun sitten kerroin uskoville läheisilleni, miten ajattelin tärkeistä hengellisistä asioista sillä hetkellä, monet heistä eivät ottaneet sanojani vastaan. He yrittivät vain osoittaa olevani väärässä.

Tällaisten takaiskujen jälkeen en vähään aikaan paljon puhunut oppimistani uusista asioista. Olin itsekin epätietoinen siitä, olinko vain itse keksinyt nuo asiat, vai oliko Jumala ne minulle ilmoittanut.

Kävin muilla paikkakunnilla hengellisissä kokouksissa, ja muutaman seuraavan vuoden aikana sain rohkaisua Jumalalta. Ainakin 14 Herran palvelijaa tuona aikana välitti minulle profetian muodossa, että Jumala on minua opettamassa ja kouluttamassa ja minun tulisi laittaa Hänen antamiaan "kalastusvälineitä" kuntoon. Mukana on ollut sekä suomalaisia että ulkomaisia Herran palvelijoita. Olen nyt rohkaistunut valmentautumaan jatkuvasti siihen, miten Jumalan  voitelu opettaa minua menettelemään. Kaiken tämän voin tehdä vain pysymällä Jeesuksessa Kristuksessa, johon Jumala on minut siirtänyt maailmasta.

Jatkossa kerron niistä seikoista, joita Jumala on minulle avannut omasta teologiastaan.

Ahti M 1.12.2013

lauantai 30. marraskuuta 2013

OTIN JEESUKSEN VASTAAN

Olin kauan sitten, noin 43 vuotta sitten, hiljainen, rauhallinen, ja ujo nuori mies. Minulla oli hyvä ammatti ja hyvä työpaikka, sekä hyvät harrastukset. Minulla ei ollut ketään huonomaineisia kavereita, ja olin itsekin kiltin pojan maineessa. Läheisimmät ihmiset, joiden kanssa olin paljon tekemisissä olivat; äitini, jonka kanssa asuin, ja äidin vanhemmat, jotka asuivat samassa talossa meidän kanssamme. Keskinäiset suhteemme olivat hyvin avoimet ja lämpimät, eikä meillä kenelläkään ollut mitään ongelmia toistemme kanssa. Elämäni oli siis hyvässä kuosissa ja elin ulkoisesti onnelliselta näyttävää elämää. Kuitenkin kaikesta tästä huolimatta, muutamien viikkojen aikana sisälläni alkoi vähitellen tuntumaan jokin käsittämätön tyhjyys. Tuntui, ettei elämälläni ole sisältöä. Aivan kuin jotain puuttuisi, mutta en tiennyt mitä. Olin niihin aikoihin ihastunut johonkin tyttöönkin, mutta en ollut rohkea tekemään asian hyväksi muuta, kuin yhden sukulaiseni välityksellä lähetin hänelle viestin, että olen kiinnostunut. Jonkin ajan kuluttua sukulainen toi minulle terveiset, ettei tuo tyttö ole minusta kiinnostunut. Tämäkin pettymys masensi minua aika paljon.

Näiden tapahtumien keskellä olin eräänä talvi-iltana ajamassa polkupyörällä kotiin työnantajani järjestämältä elektroniikkakurssilta. Ajaessani, mieleeni tuli voimakkaasti uusi selvä ajatus. Ajatus oli yksinkertainen mielikuva, jossa olin ajamassa pyörällä, ja hätäilin siitä, että miten pääsen ajamaan metrin päähän tästä paikasta, jossa nyt olen. Mielikuva jatkui ajatuksella, että älä huolehdi siitä, miten pääset eteenpäin, sillä Jumala pitää huolen siitä, että pääset sinne minne olet matkalla. 

Kun nuo ennen kokemattoman voimakkaat ajatukset olivat menneet ohi ja oloni tuntui taas normaalilta, huomasin, että minulla oli jonkinlainen mielenrauha, jota en ollut kokenut pitkään aikaan. Muutaman päivän kuluttua yksi Pelastusarmeijan upseeri, johon olin tutustunut isoisäni kautta, kutsui minua kristittyjen yhteiseen kokoustapahtumaan. Menin hänen kanssan sinne ja siellä kolme pastoria puhuivat asioista joista huomasin kovasti pitäväni. He puhuivat paljon siitä, kuinka Jumala antaa Jeesuksen tekojen vaikutuksen ansiosta iankaikkisen elämän ihmisille, jotka uskovat Häneen ja ottavat hänet vastaan. Yksi pastoreista sanoi puheessaan, että jos koet että sinulta puuttu jotakin, niin tule tänä iltana tänne eteen ja anna itsesi Jeesukselle. Minä ajattelin olevani juuri sen tarpeessa, koska kaikki pitäisi olla elämässäni kunnossa, mutta silti koin tyhjyyttä ja suurta ahdistusta sisälläni. Ajattelin, että minun pitäisi mennä esille ja tehdä, mitä he neuvovat. En pystynyt sinä iltana sitä tekemään, koska hirveä häpeän tunne syöksyi päälleni. Koko seuraavan päivän rukoilin mielessäni, että pystyisin tekemään sen tuon uuden päivän iltana, koska silloinkin oli kokous.

Kun ilta tuli, menin kokoukseen jälleen isoisäni ja Pelastusarmeijan upseerin kanssa. Kokouksen loppuvaiheessa pyydettiin taas niitä tulemaan esille, jotka haluavat antaa itsensä Jeesukselle. Nousin ylös ja lähdin kävelemään kirkon keskikäytävällä olevaa punaista mattoa pitkin kirkon etuosaan, vaikka korvissani humisi, silmäni hämärtyivät ja näin tähtiä häpeän tunteen vaikutuksesta.

Oltuani vähän aikaa kirkon etuosassa sijaitsevan katumuspenkin ääressä polvillani, yksi puheen pitäneistä pastoreista tuli luokseni. Hän opetti minua rukoilemaan ja opasti minut antamaan itseni Jeesukselle ja ottamaan Hänet vastaan. Hän antoi minulle vähän luettavaa ja kehoitti minua käymään usein hengellisissä kokouksissa toisten kanssa, että henkeni, joka oli juuri liittynyt Jumalan yhteyteen, saisi vahvistusta ja uskoni Jeesukseen kasvaisi.

Menin jo heti seuraavana päivänä, joka oli sunnuntai, yhden vapaan suunnan hengelliseen kokoukseen, jossa minua opastanut pastorikin puhui. Ja jo tuona iltana, ollessani ulkona kävelylenkillä, koin suurta sisäistä iloa, joka ei ollut riippuvaista ulkoisista olosuhteista. Minulla oli kävellessäni kylmä, ja nenäni vuoti, mutta ilo, jollaista ne ollut kokenut koskaan aikaisemmin, tuntui pursuavan sisältä päin, enkä voinut sille mitään. Samalla koin sisälläni täydellistä tyydytystä, jota olin tietämättäni kaivannut koko siihen astisen elämäni ajan.

Ahti M 30.11.2013

torstai 28. marraskuuta 2013

UUSI ULOTTUVUUS ELÄMÄÄNI

Tunsin uuden ulottuvuuden tulleen elämääni noin 43 vuotta sitten, kun kuulin kolmen henkilön puhuvan sanomaa, jota Jeesus aikanaan käski puhua ihmisille. Sanoma oli se, että Isä-Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen ihmiskunnan keskelle, tekemään kaikki ne toimenpiteet mitä tarvittiin ihmisten liittämiseen takaisin Jumalan yhteyteen. Ihmiskunta oli irrottautunut aikanaan Jumalan yhteydestä Adamin ja Evan toimesta heidän elämänsä alkuvaiheissa. Heidän jälkeläisensä, joita me kaikki olemme, perivät tuon Jumalasta erossa olevan olotilan. Siksi tarvittiin toimenpiteitä, joilla ihminen saataisiin takaisin Jumalan yhteyteen niin, että ihmisen iankaikkinen tulevaisuus olisi hyvä. Eikä ainoastaan hyvä, vaan että Jumala saisi rakkaan ihmisensä luokseen. Ja kun tämä onnistuu, niin silloin ihminenkin rakastaa Jumalaa. Sitä ihminen kaipaa kaikkein eniten. 

Ahti M 28.11.2013

DANNY GAITHER


Tässä suosikkini Danny Gaither laulaa yhdessä veljensä ja siskonsa kanssa.



Dannyn laulun kuuleminen virkistää sieluani ihmeellisellä tavalla. Mieleeni nousee jopa nuoruudessani kokemiani hienoja syvällisiä tunteita ja muistikuvia, kuunnellessani Dannyn laulua.

Ahti M 28.11.2013

tiistai 26. marraskuuta 2013

RAVINTOA HENGELLE

Jäin noin kymmenen vuotta sitten joksikin aikaa työttömäksi. Olin vaativassa työssäni rasittunut henkisesti äärimmilleen. Meni monta kuukautta, ennenkuin jaksoin kiinnostua mistään. Lopulta aloin lukea hengellisiä kirjoja, joiden nimet tuntuivat kiinnostavilta. Yksi kirjoista oli nimeltään " Kasvava Usko", se kertoi henkilöstä, jonka nimi oli Smith Wigglesworth. Toinen kirja oli nimeltään "Syvempään Jumalan tuntemiseen", tekijänä Madame Guyon. Kolmas kirja oli nimeltään "Pyhityksen salaisuus", tekijänä A.B. Simpson.

Kun olin lukenut edellä esittämiäni kirjoja melko paljon, ja kuunnellut Bill Gaitherin CD- levyjä, niin jossain vaiheessä huomasin omissa tunteissani selvän muutoksen. Aikaisemmin tunsin herkästi seksuaalista himoa, kun näin jossain seksikkäästi pukeutuneiden naisten kuvia tai itse naisia. Nyt tuo himon tunne oli kokonaan pois, vaikka näin vastaavia näkymiä, kuin aikaisemminkin. Mistä tuo muutos johtui? Mitä minulle oli tapahtunut?

Nyt osaan analysoida tapahtunutta, ja ymmärrän mistä se johtui. Kun luin noita edellä mainitsemiani kirjoja, hengelleni ja sielulleni tapahtui merkittäviä tapahtumia. Noissa kirjoissa oli runsaasti Raamatussa olevaa Jumalan Sanaa. Niissä tuotiin Jumalan Sanaa esiin siinä tarkoituksessa, missä Jumala on tarkoittanut sitä esitettävän. Silloin Raamatussa oleva Jumalan Sana antoi minun hengelleni ravintoa.
Minä sain hengelleni ravintoa Jumalan Sanasta, ja huomasin ajattelevani samalla tavalla, kuin mitä siinä luki. Tämä tarkoitti sitä, että sieluni ajatteli nyt samalla tavalla, kuin henkeni kautta tullut Jumalan Sana ilmoitti. Sieluni oli siirtynyt henkeni liittolaiseksi ja halusi nyt ottaa vastaan sitä, mitä sille hengen taholta annettiin. Sieluni sai ravintoa siitä lähteestä, mistä henkeni sitä sille välitti. Tunsin suurta helpotusta ja iloa, kun ei enää tarvinnut olla kiusallisten ja vahingollisten himojen riepoteltavana.

Ahti M 26.11.2013


maanantai 25. marraskuuta 2013

IHMISEN SIELU

Ihmisen sielu on mielenkiintoinen ja mystinen kapistus. Se tarkoittaa sitä, että koko ihminen on mielenkiintoinen olento. Kerron eräästä ilmiöstä, jonka olen havainnut oman sieluni toiminnassa. Kun olen työssäni tai harrastuksissani tehnyt jotain kiinnostavaa fyysistä tai henkistäkin toimintaa, olen alkanut viihtyä sen parissa. Ruumiini on saanut suorittaa noita kyseessä olevia tehtäviä, ja sieluni on saanut tyydytystä siitä. Sieluni on tottunut ja mielistynyt edellä kuvaamaani toimintaan, eikä muuta kaipaakaan. Tosin sielu kaipaa kyllä syömisestä tulevaa tyydytyksen tunnetta silloin, kun se kokee fyysiseltä ruumiilta tulevaa nälän tunnetta. Kun sielu kokee tyytyväisyyttä, se on saanut ravintoa jostakin lähteestä. Edellä kuvaamissani taphtumissa ravinto on tullut ruumiin aistien kautta sielulle. Sieluni on ollut kääntyneenä ruumiini puoleen vastaan ottaakseen kaikkea, mitä ruumiini suunnasta tulee. Silloin sieluni on ollut liittoutuneena ruumiini kanssa, ja saman mielinen kuin ruumiini.

Sieluni on saanut kokea myös toisesta lähteestä tulevaa ravintoa. Tuo toinen ravinnon lähde on minun henkeni. Miten sitten henkeni voi antaa ravintoa minun sielulleni, ja mitä siitä seuraa? Näihin kysymyksiin vastaan seuraavilla kerroilla.

25.11.2013 Ahti M

lauantai 23. marraskuuta 2013

IHMISEN OSAT

Olen oppinut paremmin ymmärtämään ihmisen elämää sen jälkeen, kun sain kokea erään mullistavan asian. Sain nimittäin kyvyn ajatella ihmisen henkeä, sielua ja ruumista toisistaan erillisinä elementteinä. Kerron myöhemmin blogissani tarkemmin, kuinka minulla alkoi ilmetä tuo ajatustapa. Nyt kuitenkin kerron yksinkertaisesti, millainen tuo ajatus on. Huomautan vielä, että tämä on vain minun ajatukseni. Älköön kukaan ottako tätä jonain absoluuttisena totuutena niin, että vaatisin kaikkia ajattelemaan samalla tavalla. Tämä ajatus vain auttaa minua itseäni hahmottamaan näkymättömiä asioita. Perusajatus on siis seuraava:

Ihmisen sielu ja henki ovat näkymättömiä, mutta ne ovat kuitenkin olemassa. Ihmisen ruumis on näkyvä, ja se on myös olemassa. Nämä kolme elementtiä ovat kytkeytyneenä toisiinsa silloin, kun ihminen on elossa. Se ihmisen elementti, joka haluaa jotakin ja nauttii siitä, kun saa haluamansa, on se sama elementti, joka saa tietoa näkemästään ja kuulemastaan sekä tuntemastaan, haistamastaan ja maistamastaan. Se elementti on sielu. Sielussaan ihminen tuntee ilon ja surun, rakkauden ja vihan sekä muut tunteet. Tuo sielu on ihminen itse. Ihminen persoonalliselta olemutseltaan on tuo sielu, ja hänellä on henki ja ruumis. Kun katsomme silmillämme sitä, mitä näemme, niin aivomme muodostavat meille kuvan niistä signaaleista, jotka monimutkaiset silmämme hermo- ja viestiratoineen välittävät aivoillemme. Kun sitten katsoessamme ajattelemme näkemäämme, niin kuka tai mikä on se, joka näkymän näkee ja nauttii tai kärsii näkemästään ja tekee suunnitelmia ja päätöksiä tulevasta toiminnastaan. Se on ihmisen sielu eli ihminen itse. Sielu etsii itsellensä viihdykettä ruumiin välityksellä. Kun sielu on saanut viihdykettä tai tyydytystä ruumiin aistien kautta, se on vähän aikaa tyytyväinen. Sielu voi saada ravintoa myös hengen kautta, ja siitä kerron tulevissa blokikirjoituksissani.


23.11.2013 Ahti M  

Kurssilla




Kohinoor-timantti museossa Lontoossa.


Olen täällä blogikurssilla harjoittelemassa blogin perustamista. Seuraavaksi yritän lisätä linkin ja kuvan.