Jessy Dixon - yksi suosikeistani

Yksi suosikeistani on Jessy Dixon. Hänen laulunsa hivelee sieluani, ja elävöittää tunnemaailmaani.

MILLOIN JEESUS TULEE HAKEMAAN OMANSA

PERINTEINEN KÄSITYS JEESUKSEN TAKAISINTULOAJASTA

Aikanaan, kun Jeesus oli Jerusalemissa ja tuli ulos siellä olevasta suuresta Jerusalemin temppelistä, hänen opestuslapsensa alkoivat ylpeänä esitellä hänelle temppelialuetta ja siellä olevia rakennuksia. Mutta Jeesus sanoikin heille, että nuo rakennukset hajotetaan maahan. No, tästä opetuslasten innostus tietää tulevia asioita sai kovasti pontta, ja he alkoivat mielessään muotoilemaan hyviä kysymyksiä. Kun sitten Jeesus ja opetuslapset olivat menneet öljymäelle, he esittivät Jeesukselle täsmäkysymyksen.

 ..."Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" (Matt.24:3).

 Opetuslasten ajatukset olivat silloin samansuuntaiset kuin nykyajan TV-toimittajien tai poliitikkojen haastattelijoiden. He asettivat kysymyksen, johon odottivat lyhyttä vastausta. Sano vuosiluku ja päivämäärä. Mikä on merkkinä siitä, että maailmanloppu tulee pian? Jos Jeesus olisi vastannut näihin kysymyksiin, kaikki ihmiset olisivat halunneet pysyä ilmoitettuun ajankohtaan asti langenneen luontonsa ohjaamassa turmeluksen tilassa, mistä Jeesus nimenomaan tuli meitä pelastamaan ja siirtämään meidät elämään Jumalan valtakunnassa. Niinpä Jeesus kertoi vastausta odottaville opetuslapsilleen paljon tärkeitä asioita, jotteivät he eksyisi ajattelussaan  samalla tavalla kuin todellisesta Jumalan yhteydestä välittämättömät ihmiset. He ovat aina koettaneet saada selville päivämäärää, milloin loppu tulee, voidakseen olla huoletta siihen asti, ja sitten ehkä viime hetkellä tehdä jotain itsensä pelastamiseksi. Tai sitten ei silloinkaan.

Jeesuksen pelastajakseen tunnustavien kristittyjenkin keskuudessa on opetettu niin kauan kuin minä olen joidenkin seurakuntien opetuksen yhteydessä ollut, että Jeesuksen tuleminen tapahtuu 40 vuoden kuluessa Israelin valtion perustamisesta. Tämä käsitys pohjautuu raamatunkohtaan Matt.24:32-34. ("Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.")  Yhden sukupolven iäksi on otettu 40 vuotta Israelin kansan erämaavaelluksen ajasta, jolloin yksi sukupolvi kansaa kuoli epäuskonsa takia erämaahan. Heidän vaelluksensa kesti 40 vuotta.

Jeesuksen takaisintulon ajankohtaa arvioitaessa perusteluna käytetään perinteisesti sitä, että viikunapuu on jo lehdessä ja kesä on lähellä. Viikunapuu on vertauskuva Israelista, ja sen perustamisesta on jo yli 40 vuotta. Näillä perusteilla Jeesus voi siis tulla milloin tahansa noutamaan häneen uskovat luokseen.


NELJÄNKYMMENEN VUODEN KULUESSA - VÄÄRINKÄSITYS ?

Arvelen sen, että Jeesus tulisi 40 vuoden kuluessa Israelin valtion perustamisesta, olevan väärinkäsitys. Perustelen tämän muutamien raamatunkohtien avulla.

Ensiksikin, mitä tulee raamatunkohtaan, jossa sanotaan ..."tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat " ( Matt.24:34) voitaisi kääntää ..."tämä sukukunta ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat." Jälkimmäiselle käännökselle on seuraavat perusteet koineekreikassa: Sana, jolle suomenkieliseksi vastineeksi on laitettu sukupolvi, on alkukielessä "hee genea". Novumin (Raamatun Tietokirja 1984) sanakirjaosassa sanalle on merkitty suomenkieliset vastineet, jotka ovat suku, sukukunta, sukupolvi. Sanan selitysosassa sanotaan sanan tarkoittavan ensisijaisesti syntymää sekä myös syntyperää, perhettä ja rotua, siis sellaista ihmisryhmää, jolla on yhteinen alkuperä. Nämä merkitykset sopivat viittaamaan Israelin kansaan ja nykyisiin juutalaisiin. Mutta sitten selitysosa jatkaa ristiriitaisella ilmauksella: "Sanan genea Uudessa  Testamentissa kenties yksinomaan käytetty merkitys on 'sukupolvi, sukukunta' ". Selityksessä oleva sana "kenties", osoittaa jo sitä, että tulkitsijalla on huterat käsitykset sukupolven ja sukukunnan erilaisuudesta.

Kommentoin asiaa seuraavasti: Sukupolvi on täysin eri asia kuin sukukunta. Tässä tapauksessa sukukunta on Jaakobin suvusta alkanut kansakunta, Israel, kun taas sukupolvi on likimain samaan aikaan syntyneiden ihmisten elinajan pituinen ajanjakso.

Sanakirjan selitysosan seuraavassa kappaleessa on johdateltu ajattelemaan sanan tarkoittavan sukupolvea. Kyseessäolevalla selityksellä lukija sokaistuu helposti ajattelussaan, eikä huomaa, että kyseessä voikin olla sukukunta.

Opetuslapset tekivät kysymyksensä uteliaisuutensa tyydyttämiseksi. Kun myöhemmin elävät ihmiset, joihin mekin kuulumme, lukevat tuota raamatunkohtaa, he yrittävät löytää viitteitä, jotka osoittaisivat johonkin ajankohtaan. Tarkan ajankohdan ilmoittaminen tässä asiassa olisi haitallista, sillä se johdattaisi aivan muunlaiseen toimintaan ja ajatteluun, kuin mihin Jeesus käski suuntautua. Jeesuksen omienhan on tarkoitus valmentautua jatkuvasti Jumalan voiman avulla niin, että olemme valmiita joka hetki Jeesuksen tulolle, eikä vasta sitten kuin tietoon saatu hetki on jo lähellä. Jotkut ihmiset silloin tällöin lankeavat kuitenkin ilmoittamaan jonkun päivämäärän Jeesuksen tulolle, vaikka Jeesus itsekin sanoi tuossa yhteydessä seuraavasti: " ...siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin." (Matt.24:36).


MITEN NIIN SUKUKUNTA

Mitä tulee sukukuntaan, niin kaikki Jeesuksen opetuslapset olivat hänen aikanaan Israelilaisia. Ja Jeesus eli koko maanpäällisen elämänsä israelilaisten keskuudessa, vaikka heidän maa-alueensa olikin roomalaisten miehittämä. Jeesus oli itsekin ihmisruumiiltaan israelilainen. Jeesus sanoi tehtävästäänkin seuraavasti: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö". (Matt.15:24).

Jeesus sanoi vastauksessaan opetuslapsille seuraavasti: ..."Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden." (Matt.24:9).

Jeesuksen sanoissa on tärkeä ilmoitus ihmiskunnalle. Hänen sanojensa tärkeyttä vahvistaa voimakkaasti se, kun hän sanoi, että Israelilaiset ja Juutalaiset eivät katoa maan päältä, vaan ovat täällä Jeesuksen tullessa takaisin. Juutalaisia on yritetty hävittää maanpäältä milloin kenenkin toimesta, mutta Jumala on pitänyt huolen siitä, ettei heitä ole voitu kokonaan hävittää. Seuraava raamatunkohta kuvaa mielestäni juuri sitä (Matt.24:34)  ..."tämä sukukunta ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat."

TÄRKEÄ ILMOITUS JEESUKSELTA

Kaikki Jeesuksen sanat ja ilmoitukset ovat erittäin tärkeitä. Nyt kuitenkin tarkoitan tiettyä asiaa tässä yhteydessä, jossa Jeesus vastaa opetuslasten kysymykseen. Se asia on se, kun Jeesus sanoo puheessaan: "Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu." (Matt.24:14) 

Jumala ei ole siis määrännyt jotain ajankohtaa, jolloin tulee loppu ja Hän lähettää Jeesuksen maan päälle. Sen sijaan kaikki ne asiat, jotka Jumala haluaa, täytyy tapahtua maan päällä ja sitten tulee loppu ja Hän lähettää Jeesuksen. Jumala haluaa, että hänen valtakuntansa evankeliumi saarnataan todistukseksi kaikille kansoille. Jos ihmiset eivät saa saarnattua evankeliumia riittävän laajasti, niin me voimme joutua odottamaan Jeesuksen takaisintuloa vaikka kuinka kauan. Maailma kuitenkin pahenee ja saastuu koko ajan lisää ja lisää, joten ihmisten olot käyvät aina vain vaikeammiksi.

VOIMMEKO JOUDUTTAA JEESUKSEN TAKAISINTULOA

Kyllä voimme. (2.Piet.3:11-12) ..."millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista"...

Voimme jouduttaa Jeesuksen takaisintuloa toimimalla sen mukaan, mitä Jeesus antaa meille tehtäväksi. Tehtävä alkaa samalla tavalla kuin se alkoi ensimmäisilläkin opetuslapsilla. Kun opetuslapset olivat yhdessä Jeesuksen kanssa koolla Hänen ylösnousemisensa jälkeen, niin he taas esittivät Jeesukselle täsmäkysymyksen: ..."Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?" Hän sanoi heille: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut, vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja samariassa ja aina maan ääriin saakka"

Mekin voimme jouduttaa Jeesuksen takaisintuloa vain kun Pyhä Henki on meissä, siis etsikäämme Pyhän Hengen täyteyttä, se on hyödyllistä meille itsellemme, Jumalalle ja koko ihmiskunnalle.

HENGELLISET KOKOUKSET KODEISSA

ALKUSANAT

Edellisessä kirjoituksessani neuvoin, kuinka kuka vain Jeesuksen oma voi järjestää hengellisen kokouksen omassa kodissaan. Vaikka ihmiset, jotka tulevat tällaiseen kokoukseen olisivat eri seurakuntien jäseniä, he voivat kokea sisäistä henkensä ja uskonsa vahvistumista kotikokouksessa. Vaikka joku heistä ei olisi minkään virallisesti nimetyn seurakunnan jäsen, niin hänkin voi kokea toisten ja Herran kanssa kotikokouksessa sitä yhteyttä, jonka Jumala on Jeesuksen toimesta valmistanut meitä ihmisiä varten.

HENGELLISTEN PIENRYHMIEN SYNKKÄÄ HISTORIAA

Luin äskettäin kirjan, nimeltä:Vapaan kristillisyyden histaria. Sen on kirjoittanut Gunnar Westin, ja suomentanut Toivo Koilo. Seuraavassa kerron vapaasti vähän asioita, joita kirjasta luin.

Kuvaamani kaltaisia kotikokouksia ei ole aina voinut järjestää. Keskieuroopassa oli 1500- luvulla ja sen jälkeenkin useita ajanjaksoja, jolloin eri alueilla kulloinkin vallassa ollut valtionkirkko järjesti joka sunnuntai jumalanpalveluksia, joihin kaikkien kansalaisten piti osallistua. Noissa jumalanpalveluksissa  jaettiin sakramenttina ehtoollinen, johon myös kaikkien piti osallistua. Viranomaiset valvoivat, että kaikki osallistuvat, niihin ehtoollisiin, eivätkä missään tapauksessa käyneet "anababtistien" kokouksissa. Usein sellaiset ihmiset jotka olivat ottaneet kasteen tultuaan Jeesukseen uskovaksi, eivät osallistuneet noihin valtionkirkon järjestämiin jumalanpalveluksiin, vaan alkoivat pitää omia hengellisiä kokouksia. Viranomaiset löysivät usein heidät ja aluksi heille annettiin ankarat uhkavaatimukset ja sakot. Jos he eivät niin sanotusti tehneet parannusta tottelemattomuudestaan, heidät joko karkoitettiin maasta tai hukutettiin tai poltettiin elävältä roviolla. Noihin aikoihin oli usein ajan jaksoja, jolloin suuret määrät Jeesukseen uskovia ihmisiä, jotka ottivat uskoontulonsa jälkeen upotuskasteen, poltettiin roviolla anababtisteina. Anababtisti tarkoittaa uudelleenkastaja.

Seuraavat asiat eivät ole enää kyseisen kirjan johdosta saatuja, vaan olen ne muuten laatinut.

Vielä nykyaikanakin, joitakin vuosia tai vuosikymmeniä taaksepäin, joissakin kirkkokunnissa ja seurakunnissa on pidetty pahana, jos seurakuntalaiset kokoontuvat oma-alotteisesti kotikokouksiin keskenään opiskelemaan Raamattua, keskustelemaan ja rukoilemaan. Kirkkokuntien ja seurakuntien johtajat ovat tietenkin halunneet varjella seurakuntalaisia, etteivät nämä saisi harhaanjohtavaa opetusta ja eksyisi pois Kristuksen opetuslapseudesta. He ovat pitäneet kiinni näkemyksestä, että vain valtion tai suurten kirkkokuntien ja seurakuntien virallisesti hyväksymät teologisen koulutuksen saaneet henkilöt ovat päteviä opettamaan ihmisiä hengellisissä asioissa. Viime vuosikymmeninä monissa seurakunnissa onkin alettu järjestämään ns. solukokouksia kodeissa seurakunnan työmuotona. Sillä tavalla on saatu aivankuin virallinen oikeutus kotikokousten pitämiselle.

Ehkä kirkkojen ja seurakuntien johtajat ovat pelänneet vapaasti kokoontuvien ihmisten tuottavan häpeää aina kyseessä olevalle laitokselle, jos he pääsevät kokoontumaan vapaasti keskenään ja "juoruamaan" kokouksissaan ilman valvontaa. Johtajat ovat joko kieltäneen jäseniltään niinsanotut yksityiset kokoukset, tai ovat järjestäneet seurakuntiinsa sellaiset toimintamuodot, että kotikokouksissakin olisi valvonta, kontrolli ja kokouksen johtaminen seurakunnan johdon virallisesti valtuuttamien henkilöiden kautta. Vapaiden hengellisten kotikokousten kieltämiselle on voitu saada tukea myös raamatunkohdan vuoksi, joka on vuoden 33/38 raamatunkäännöksessä (Gal.5:19-21). "Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: ... eriseurat, lahkot, ... ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa." 

Jos vapaat hengelliset kokoukset, joissa ei ole minkään virallisesti nimetyn seurakunnan valtuuttamaa henkilöä johtamassa tai vähintään seuraamassa tilaisuuden toimintaa, olisivat edellisessä raamatunkohdassa mainittujen, eriseurojen tai lahkojen kokoontumisia, niin nehän olisivat silloin hyvin vaarallisia kokouksia, koska niiden osanottajat eivät perisi Jumalan valtakuntaa.

Vapaiden, Jeesuksen nimessä pidettävien kokousten tilanne ei kuitenkaan ole tuollainen, kuin edellä esitin. Tarkastelkaamme syvällisemmin, mistä asiassa on kysymys. Katsotaan edellistä raamatunkohtaa vuoden 1992 suomenkielisen käännöksen mukaan. Siinä "eriseurat, lahkot" on korvattu sanoilla "eripuraisuus, lahkolaisuus". Ja Raamattu Kansalle ry:n vuonna 2013 julkaisemassa käännöksessä, samassa kohdassa on käytetty sanoja: "eripuraisuudet, harhaopit".

ERISEUROJEN JA LAHKOJEN KÄSITTEET

Eriseurat ja lahkot viittaavat ulkoisesti tapahtuviin tekoihin. Ihminen harrastaa valtakirkosta erillään olevissa seuroissa tai niinsanotuissa lahkojen kokoontumisissa käymistä. Kun taas eripuraisuus ja lahkolaisuus kuvastavat mielenlaatua. Ihminen on mieleltään eri mieltä valtakirkon opin kanssa. Katsotaan, mitä vanha kreikankielinen teksti sanoo.

KREIKANKIELINEN TEKSTI

Raamatun Tietokirjan 1983 NOVUMin mukaan "eriseurat" paikalla on "erimielisyydet", ja "lahkot" paikalla on "puolueet".

ERIMIELISYYDET

Tekstissä oleva kreikankielinen sana, joka suomeksi on käännetty sanaksi erimielisyydet, on "dikhostasiai". Tälle sanalle on NOVUMin sanakirjassa annettu suomeksi käännettynä seuraavat merkitykset: "erimielisyydet, eripuraisuudet, vihamielisyydet, riidat, hajaannukset". Dikhostasia muodostuu kahdesta sanasta; dikha= kahtia ja histeemi= seisoa. Dikhostasian kirjaimellinen merkitys suomeksi käännettynä on siis "erillään seisoa". Erimielisyys on siis osuva ilmaisu tutkittavana olevalle asialle. Kysymys kuuluukin; jos minä harjoitan erimielisyyttä, niin kenen kanssa olen eri mieltä? Olenko eri mieltä seurakunnan kanssa. Miten saan tietää, mitä mieltä seurakunta on, sillä seurakunta muodostuu monista ihmisistä? Kuka olisi se ihminen jonka kanssa minun pitäisi olla samaa mieltä, seurakunnan pastoriko? Piispako? Seurakunnan vanhimmatko? Kenen kanssa olen erimielinen, missä menee raja? Raja menee siinä, että jos olen Kristuksen kanssa erimielinen, niin silloin harjoitan kyseessöolevan raamatunkohdan mukaista erimielisyyttä. Jos kuka tahansa on eri mieltä Jeesuksen Kristuksen kanssa, niin hän harjoittaa kyseessäolevaa erimielisyyttä, eikä peri Jumalan valtakuntaa, ellei tule samanmieliseksi Jeesuksen kanssa. Siksi meidän kaikkein tärkein tarpeemme on tulla Jeesuksen kanssa samanmieliseksi.

LAHKOT ELI PUOLUEET

Alkukielen sana, joka on käännetty suomeksi sanalla puolueet, ja aikaisemmin, lahkot, on "hairesis". Tuon sanan merkityksenä oli kyseessäolevan tekstin kirjoittamisen aikoina nykyään suomeksi tulkittuna; "itse valittu mielipide". Tuohon aikaan, jolloin uuden liiton seurakunta oli vielä melko nuori, oli juutalaisessa yhteiskunnassa monia uskonnollisia puolueita, joilla oli kullekin ryhmimttymälle ominaisia mielipiteitä ja oppeja. Niitä olivat mm. saddukeusten lahko ja fariseusten lahko. Seurakunnan taholta noita oppeja sanottiin harhaopeiksi, koska ne olivat ristiriidassa Kristuksen opin kanssa.

TUTKITTAVANA OLEVAN RAAMATUNKOHDAN LAAJEMPI TULKINTA

(Gal.5:19-21) "Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: ...erimielisyydet Jeesuksen opin kanssa, Jeesuksen opin kanssa ristiriidassa olevat itse valitut mielipiteet...ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa."

Tästä raamatunkohdan tulkinnasta, jonka tosin olen itse tehnyt, selviää, ettei kyseessä ole vapaasti Jeesuksen nimessä pidettävien pienkokousten nimeäminen lihan teoiksi, joiden osanottajat eivät perisi Jumalan valtakuntaa. Olen tehnyt tulkintani alkukielen ilmaisujen tutkimisen ja sen tiedon ja viisauden avulla, jota olen kokenut Pyhän Hengen minulle antavan.

JEESUKSEN OPPI

Onko Jeesuksella Kristuksella siis joku oppi? Katsotaan, mitä sanotaan raamatunkohdassa
(Joh.7:15-16) Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?" Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt." Jeesuksella on siis oppi, joka on Isä Jumalan antama oppi. Jeesuksen opin pääpiirteitä on myös seuraavassa raamatunkohdassa:

(Mark.1:21-27) Ja he saapuivat Kapernaumiin; ja hän meni kohta sapattina synagoogaan ja opetti. Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin kirjanoppineet. Ja heidän synagoogassaan oli juuri silloin mies, jossa oli saastainen henki; ja se huusi sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä." Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä". Ja saastainen henki kouristi häntä ja lähti hänestä huutaen suurella äänellä. Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi,voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä."

ONKO MINULLA JEESUKSEN OPPI

Jeesuksen oppi on sisältyneenä Jeesuksen sanoihin ja puheisiin, joita voimme lukea Raamatusta. Jos en ole niitä lukenut, tai lue niitä toistuvasti, niin en voi tietää, mitä Jeesuksen oppiin sisältyy. Oma muistikuvakin kauan sitten luetuista asioista haalistuu tai jopa vääristyy aikaa myöten. Myös Pyhän Hengen minun hengessäni täytyy todistaa minulle, mikä lukemani ja kuulemani on Jeesuksen oppia. Jos Pyhä Henki aivankuin hälyttää sisälläni sen suhteen mitä kuulen tai luen, niin asiassa on jotain pielessä. Hyvä käytäntö oppia tuntemaan Jeesuksen oppia on kokoontua vapaasti kodeissa keskustelun, lukemisen ja rukoilemisen merkeissä yhteen. Näillä kokouksilla EI olisi hyvä olla mitään nimettyä teemaa, niinkuin rukouskokous, solukokous, raamattupiiri, tai mitään muutakaan vastaavaa, sillä se suuntaa ja rajaa helposti ajatukset ja odotukset tiettyyn aihepiiriin, mikä voi estää ihmisiä saamasta Jumalan kosketusta kokonaisvaltaisesti kaikille hengellisen- ja ajallisen elämän osa-alueille.

KOKOONTUNEET JEESUKSEN NIMESSÄ

Kun kokoonnutaan yhteen vapaasti ilman nimettyä teemaa ja ollaan vain yhdessä Jeesuksen nimessä, ja annetaan kaikki valtuudet Jeesukselle Kristukselle, niin Jumala voi opettaa ja tehdä ihmisille kaikkia niitä hyviä asioita, mitä Jeesuksen oppi sisältää. Yhdessä oltaessa kannattaa keskustella ja puhua paljon niistä asioista, jotka lisäävät Jumalan tekojen ja Jeesuksen persoonan tuntemista. Ihmismieli eksyy helposti liian pitkäksi aikaa puhumaan muista asioista, kuten ruuista, vaatteista, autoista, matkoista, sairauksista, jne.
Kun Jeesus on näkymättömänä paikalla, niin ihmiset voivat saada näkyvän avun tarpeisiinsa. Jeesus sanoi nimessään kokoontumisesta tälläkin tavalla:

(Matt.18:19-20) "Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."

Silloin, kun anotaan Jumalan tahdon mukaisia asioita, niin saadaan niitä. Yhdessä ja erikseen voidaan tutkia Raamatusta ja löytää niitä asioita, mitä Jumala tahtoo meille antaa. Niistä keskustelemiseen ja niiden anomiseen hyvä paikka on kotikokoukset.

MITEN SAADAAN TOIMIVA SUHDE JUMALAAN?

JUMALA LOI IHMISEN

Jumala ei voinut olla luomatta ihmistä. Tämä on oma väitteeni, jota yritän perustella.

Jumala rakasti ihmistä jo ajatellessaan häntä ennen maailman luomista. Jumala tiesi, että jos hän luo ihmisen, johon Hän oli jo rakastunut ajatellessaankin ihmistä, niin tämä ajautuu eksyksiin Hänen yhteydestään. Ja jos tuo ero jäisi lopulliseksi Jumalan ja ihmisen välille, niin se olisi niin traaginen ja onneton rakkaussuhde, ettei sitä voi edes kuvitella. Sen tähden Hän varmisti ihmisen pelastamisen kauheasta eksyksissä olemisen tilasta jo ennen kuin Hän uskalsi luodakaan ihmistä. Voimme ajatella, ettei Jumalan olisi ollut pakko luoda ihmistä, kun ihminen eksyy pois Hänen yhteydestään ja keksii mitä nerokkaimpia tapoja tuhota toisia ihmisiä ja Jumalan luomakuntaa sekä kehittelee eksyttäviä oppeja, joilla estää ihmisiä tuntemasta oikeaa Jumalaa. Jotkut uhittelevat Häntä vastaan pilkkaamalla kaikkea Jumalallista hirvittävän törkeällä tavalla. Jotkut sulkevat itsensä pois mahdollisuudestaan tutustua Jumalaan väittämällä yltiöpäisesti, ettei Jumalaa ole olemassakaan. Kuitenkin kaikista uhkakuvista huolimatta, Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan oli sellainen, ettei ihmisen luomatta jättäminen tullut kysymykseenkään.

PELASTUSSUUNNITELMA

Seuraavat raamatunkohdat kuvaavat niitä asioita joita Isä-Jumala, Hänen Poikansa Jeesus ja Pyhä Henki kävivät läpi, suunnitellessaan ihmisen pelastamista Jumalan valtakuntaan sen jälkeen, kun Aadam langetessaan syöksee koko tulevan ihmiskunnan siihen kauheaan kuoleman olotilaan, joka johtaa kadotukseen, lopulliseen eroon Jumalasta. He tekivät pelastussuunnitelman jo ennen maailman perustamista. He katselivat näitä asioita ja tapahtumia jo etukäteen, koska heillä on kyvyt ja ominaisuudet nähdä ennakolta tulevia asioita. Niitä kykyjä ihmisellä ei ole, paitsi silloin kun Jumalan Henki antaa ihmisen nähdä niitä ilmestyksessä tai ennustaa sanojen muodossa. Siis, Isä-Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki näkivät etukäteen seuraavia asioita:

(Jes.59:13-15) me olemme luopuneet Herrasta ja kieltäneet hänet, vetäytyneet pois Jumalaamme seuraamasta, puhuneet sortoa ja kapinaa, kantaneet kohdussamme ja purkaneet sisimmästämme valheen sanoja. Oikeus työnnetään takaperin, ja vanhurskaus seisoo kaukana, sillä totuus kompastelee torilla, suoruus ei voi sisälle tulla. Niin oli totuus kadonnut, ja joka pahasta luopui, se ryöstettiin paljaaksi. Herra näki sen, ja se oli hänen silmissänsä paha, ettei ollut oikeutta. Jumala näki etukäteen, että ihmiset luopuvat Herrasta.

(Jes.59:16 Ja hän näki, ettei ollut yhtäkään miestä, ja hän ihmetteli, ettei kukaan astunut väliin. Silloin hänen oma käsivartensa auttoi häntä, ja hänen vanhurskautensa häntä tuki. Hänen oma käsivartensa tarkoittaa Jeesusta. Tällöin Jeesus ilmoittautui tulemaan maanpäälle, ja tekemään kaiken sen, mikä tarvitaan ihmisen pelastamiseksi eksymyksen tilasta takaisin Jumalan yhteyteen.

Kun Jeesus ilmoittautui, niin Isä-Jumala antoi siihen suostumuksensa ja luovutti Jeesuksen tätä tehtävää varten. Se ilmenee seuraavasta raamatunkohdasta:

(Joh.3:16-17) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Tässä maailma tarkoittaa ihmiskuntaa. Isä-Jumala antoi Poikansa Jeesuksen pelastustyötä varten jo ennen maailman perustamista.

(Hebr.10:5-7) Sentähden hän maailmaan tullessaan sanoo: "Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit;  polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt.  Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen-kirjakääröön on minusta kirjoitettu-tekemään sinun tahtosi, Jumala'."  Tuohon aikaan kirjoituksia säilytettiin rullalle käärityssä muodossa. Jeesuksen piti elää ihmisruumiissa täällä maanpäällä, jotta Häntä voitiin käyttää ihmisten pelastamiseen. Sillä juuri ihmisruumiin aistien kautta tulevan informaation ja kokemuksen avulla paholainen sai eksytettyä Aadamin ja Eevan irti Jumalan yhteydestä.

(1.Moos.3:4-7) Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;  vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan". Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.  Silloin aukenivat heidän molempain silmät,…

 Sen tähden Jumala valmisti Jeesukselle ihmisruumiin Maria-nimisen neitsyen kohdussa. Näin Jeesus sitten oikeaan aikaan syntyi ihmisenä elämään täällä maan päällä. Hän eli syntisen lihan kaltaisuudessa ihmisruumiissa, mutta sielultaan ja hengeltään Hän oli sama Jumalan Poika, joka Hän oli ollut Isä-Jumalan luona jo ennen maailmaan syntymistään. Maailmaan synnyttyään Hän ei käyttänyt Jumalallisia voimiaan eikä luomisvoimaansa tehdessään ihmeitä, sillä Hän oli luopunut Jumaluudestaan maanpäällä elettävän elämänsä ajaksi. Se ilmenee seuraavasta raamatunkohdasta:

(Fil.2:5-7) Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;

Hänestä oli kirjoitettu paljon ennustuksia profeettojen kautta jo ennen Hänen maailmaan syntymistään. Ennen Jeesuksen syntymää ihmisten oli mahdollisuus uskoa tulevaan vapahtajaan, ja saada sitä kautta pelastus osakseen.

Tuo pelastussuunnitelma oli yksinkertaisesti kerrottuna seuraava: Jeesus syntyy tähän maailmaan ihmisruumiissa ihmisen synnyttämänä. Hän elää koko elämänsä maanpäällä ihmisten keskuudessa, puhuen Isä-Jumalan Hänen puhuttavakseen antamia sanoja. Hän tekee ne ihmeteot ja sairaiden parantamiset, jotka Isä-Jumala, siis Hänen Isänsä käskee Hänen tehdä. Hän herättää ne kuolleet, jotka Hänen Isänsä käskee Hänen herättää. Hän elää ja toimii koko elämänsä ajan ilman syntiä, eli ilman sitä, että Hän eksyisi hetkeksikään irralleen Isänsä yhteydestä. Hän on hengessään asuvan Pyhän Hengen välityksellä koko ajan yhteydessä Isäänsä. Jumalan tarkoitus on se, että tämä samanlainen yhteys Isään olisi myös Jeesuksen seuraajilla. Ja tarkoitus on, että Jeesuksen seuraajat tekevät samoja tekoja kuin Jeesus.

(Joh.14:12) Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,

Sitten kun Jeesus on puhunut ihmisille, ja valitsemilleen opetuslapsille kaikki ne asiat, mitkä Hänen Isänsä antaa Hänen puhuttavakseen, Hän kuolee, niin kuin ihmiset kuolevat. Hänen kuolemallaan on kuitenkin erityinen tehtävä, jonka Isä Jumala hoitaa. Ennen Jeesuksen kuolemaa Jumala laittaa Jeesuksen kannettavaksi ihmiskunnan synnin, eli ihmisen lankeemuksesta aiheutuneen Jumalasta eksyksiin joutumisen olotilan, joka ilmenee seuraavissa raamatunkohdissa:

(2.Kor.5:21) Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

(Mark.15:34) Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

Näistä edellä olevista viimeisimmässä raamatunkohdassa ilmenee, että ristille naulittuna ollessaan, vähän ennen kuolemistaan pois tästä maailmasta, Jeesus tuntee sielussaan Aadamin lankeemuksen kautta ihmiskunnan osaksi tulevan kadotuksen tuskan, eli eron Jumalasta, sillä Isä oli laittanut sen Hänen ruumiiseensa, ja Hän tunsi sen sielussaan.

Seuraavassa raamatunkohdassa ilmenee, että Jumala sovittaa itsensä kanssa yhteensopivaksi eksyksiin langenneet ihmiset, jotka uskovat Jeesuksen toimesta tapahtuvan pelastussanoman, eli Jumalan evankeliumin. Jeesus vie ruumiillisen kuolemansa mukana synnin, eli eksymyksen tilan pois niiltä ihmisiltä, jotka uskovat Hänen vievän sen pois.

(Kol.1:21-23 Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä, jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet…

Sitten, kun pelastussuunnitelma oli saatu valmiiksi, Isä, Poika ja Pyhä Henki voivat ryhtyä luomaan ihmistä.

2. IHMISEN LUOMINEN

Seuraavasta raamatunkohdasta, jossa Isä-Jumala on ilmeisesti keskustellut ainakin Poikansa ja Pyhän Hengen kanssa, käy ilmi, että Heille oli jo tuossa vaiheessa selvää, että He luovat ihmisen, sillä pelastussuunnitelma oli jo tehty. Tässä Isä-Jumala ilmoittaa, minkälaiseksi ihminen luodaan.

(1.Moos.1:26-27) Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".  Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Se, että Jumala teki pelastussuunnitelmansa jo ennen maailman perustamista, tulee ilmi seuraavasta raamatunkohdasta.

(Ef.1:3-5)Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,

 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,

edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta…

Tästä raamatunkohdasta voi saada sellaisen käsityksen, että Jumala olisi ennakolta valinnut ne, jotka pääsevät Hänen lapsikseen. Minusta tuo ajatus on taas yksi väärinkäsitys. Mitä sitten tuo ”hänessä valitut” tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että ne ihmiset, jotka ovat ”hänessä”, eli Jeesuksessa Kristuksessa, ovat valittuja olemaan kaikkea sitä, mitä edellä olevassa raamatunkohdassa sanottiin.

Ketkä sitten ovat Jeesuksessa Kristuksessa, eli hänessä? Ne, jotka on siirretty Jeesukseen Kristukseen. Ketkä sitten ovat siirretyt Jeesukseen Kristukseen? Ne jotka ovat kuulleet Jumalan evankeliumin ja ovat uskoneet sen.

Voidaanko vielä uusia ihmisiä siirtää Jeesukseen Kristukseen? Kyllä voidaan!

Miten se tapahtuu? Siihen on moniakin tapoja, ja esitän tässä muutamia niistä. Ensimmäisenä tapana esitän asian vaihevaiheelta ja käytän kohdehenkilönä arvoisaa lukijaa. Näin se suurin piirtein voi tapahtua myös kenelle vain.

3. SIIRTO MAAILMASTA JEESUKSEEN

Siis, sinä hakeudut paikkaan, jossa julistetaan Jumalan sanaa, joka on Raamatun ilmoituksen mukaista. Sellaista paikkaa nykyaikana ei ole helppo löytää. Ainakin lähellä Raamatun ilmoitusta olevaa Sanaa julistetaan silloin, kun julistuksen jälkeen, tai aikana rukoiltaessa tapahtuu näkyviä sairauksien tai vammojen parantumisihmeitä ihmisille, silloin kun niitä rukoillaan Jeesuksen nimeen vedoten, eli Jeesuksen nimessä.

Kun kyseisessä kokoustilaisuudessa kuulet runsaasti kerrottavan siitä, minkälainen Jeesus Jumalan Poika on, mitä Hän teki eläessään maan päällä, mitä Hän puhui ja opetti, sekä mitä Isä-Jumala Hänelle teki, ja toteat omassa mielessäsi sisäisesti tulevasi vakuuttuneeksi siitä, että se on totta mitä Jeesuksesta puhutaan, niin silloin sinä jo uskot Jeesukseen. Se tarkoittaa sitä, että kuulemasi Jumalan sana on synnyttänyt sinun henkesi eloon ja sielusi tuntee yhteyttä henkesi välityksellä Jeesukseen Kristukseen. Tällöin sinulle on tapahtunut se, että Isä-Jumala on siirtänyt sinut Jeesukseen Kristukseen, ja sinusta on tullut samanmielinen Jeesuksen Kanssa.

Myös tapoja, joiden vaikutuksesta Jumala voi siirtää sinut Poikansa Jeesuksen valtakuntaan, joka on sama asia, kuin siirtää Jumalan valtakuntaan, on seuraavia: Sinä luet yksin Raamatusta kohtia, jotka kertovat Jeesuksen elämästä, siitä, mitä Hän sanoi ja siitä mitä Hän teki ja siitä, mitä Hänelle tapahtui. Saat siis lukea aika paljon, mielellään kokonaisen evankeliumin nimellä tunnetun tekstin Raamatusta, esimerkiksi Markuksen evankeliumin. Tai luet hyvän hengellisen kirjan, jossa on Jumalan sanaa ja jonka on kirjoittanut joku Jeesukseen uskova henkilö. Tai lukiessasi tätä kirjoitusta sinulle voi tulla jossain vaiheessa vakuuttuneisuuden kokemus siitä, että Jeesus on tarkoitettu pelastamaan ihmisiä kadotukseen matkalla olevan langenneen maailman yhteydestä Jumalan iankaikkiseen valtakuntaan. Sekä koet mahdollisuuden olla itsekin Jeesuksen tekemän pelastustyön kohteena. Sinä kyllä jatkat eloasi ja oloasi vielä täällä maan päällä, mutta sisäisesti tunnet aivan kuin vieraantuneesi tästä näkyvästä maailmasta. Ja tunnet samanmielisyyttä Jeesuksen puheiden kanssa. Koet Jeesuksen olevan aivan kuin sankarisi. Tällöin Jumala on siirtänyt sinut Jeesukseen Kristukseen, eli Jeesuksen valtakuntaan.

Se, että Jumala tekee siirtämisen Jumalan Pojan, Jeesuksen valtakuntaan, ilmenee seuraavasta raamatunkohdasta:

(Kol.1:12-13) kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.

Seuraava raamatunkohta näyttää, että Jumalan aikaansaaman siirron jälkeen sinun ja myös minun, niin kuin muidenkin oleminen Kristuksessa Jeesuksessa on peräisin Hänestä eli Jumalasta.

(1.Kor.1:30) … hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,

4. PYHÄ HENKI SINULLE

Sitten, kun olet vakuuttunut Jeesuksesta ja tullut Häneen uskovaksi ja olet Hänessä, eli Jeesuksessa Kristuksessa, niin sinuunkin on Jumala laittanut Pyhän Hengen sinetin.

(Ef.1:13-14) Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi-hänen kirkkautensa kiitokseksi.

Sen jälkeen kun olet päässyt tähän vaiheeseen, niin saatat tuntea jo sisäistä iloa, joka on olosuhteista riippumatonta. Ja sinulle tulee myös halu kertoa muillekin kokemuksistasi. Kaikki, joille kerrot, eivät välttämättä suhtaudu suopeasti iloosi, vaan antavat ymmärtää, että ”kohtauksesi” menee pian ohi.

 Jotkut ihmiset luisuvat tässä vaiheessa pois hengen tilasta lihalliseen mielenlaatuun ja kokevat menettäneensä uskonsa. He unohtavat ravita henkeään Raamatun ja muiden Pyhän Hengen vaikutuksesta syntyneiden kirjojen lukemisella, koska heillä on siinä vaiheessa muutenkin niin hyvä olo.

Vaarana on myös se, että läheiset ihmiset alkavat varoitella menemästä liian pitkälle uskonasioissa, ja lukemasta liikaa Raamattua. He voivat varoittaa, että ihminen menee sekaisin, jos ajattelee liikaa uskonasioita. Tuollaiset varoitukset johtuvat väärinkäsityksistä, ja siitä kun ei tunneta hengen asioita. Sen sijaan apostoli Paavali varoittaa eksymästä ihmisten esittämiin ”järkipuheisiin”.

(Kol.2:8-10) Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,

Jos tottelet sellaisten ihmisten varoituksia, vaikka he olisivat ystäviäsi tai sukulaisiasi, niin voit ajautua uskomaan uskon asioista ihmisjärjen päätelmiä, jotka eksyttävät sinut jälleen eroon hengen kautta syntyneestä Jumalan yhteydestä. Silloin voit ajautua jälleen jonkun synnin orjaksi, ja saatat alkaa lohduttaa itseäsi jollain ruumistasi ja sieluasi turmelevalla tekemisellä.

Lankeamisen välttämiseksi ja oman Jumalasuhteen vahvistamiseksi on tarpeen löytää tapoja antaa ravintoa omalle hengelle Jumalan sanasta Pyhän Hengen avulla. Tähän asiaan antaa hyviä ohjeita apostoli Paavali seuraavassa raamatunkohdassa:

(Ef.5:15) Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat,

16 ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.

17 Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.

18 Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,

19 puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,

20 kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Tässä raamatunkohdassa, niin kuin monissa muissakin raamatunkohdissa on paljon sellaistakin ohjetta ja tietoa, jonka merkitys ei selviä pelkästään kulloinkin luetusta kohdasta, vaan asiaa on tarpeen tutkia laajemmin. Mutta tässä raamatunkohdassa on keskeisenä asiana, ”täyttykää Hengellä”. Tässä on kysymyksessä Jumalan Pyhä Henki. Pyhä Henki on jo tässä vaiheessa kosketuksessa sinun omaan henkeesi. Nyt on tarkoitus, antaa Pyhälle Hengelle sinun sielussasikin niin paljon vaikutusvaltaa, että Hän kuolettaa sinun ruumiillisessa olemuksessasi olevat taipumukset. Yksi niistä taipumuksista on monen ihmisen kohdalla halu juopua alkoholista. Ja alkoholista juopuminen saa helposti aikaan halun tyydyttää seksuaalisia himoja tavoilla, joita Jumala ei ole suunnitellut sen asian suhteen. Kun sinä täytyt enemmän ja enemmän Pyhällä Hengellä, niin Jumala tyydyttää sielusi kaipaukset hyvyydellään ja ilollaan ja kuolettaa sieluasi ja ruumistasi tuhoavat himot.

Tehokas tie Pyhällä Hengellä täyttymiseen on olla yhdessä toisten samanmielisten Jeesuksen omien ihmisten kanssa ja keskustella heidän kanssaan Raamatussa olevien Jumalan ilmoitusten pohjalta. Sitä on tuo ”puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä”. Sitten yhdessä laulamista on ”veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle” Tämä keskenään yhdessä laulaminen on parhaimmillaan sitä, kun kaikki laulavat samanaikaisesti kielillä ylistystä Jumalalle, jolloin Pyhä Henki antaa jokaiselle sanat ja sävelet, jotka sointuvat harmonisesti yhteen toisten kanssa. Olen saanut olla pari kertaa tällaisessa tilanteessa mukana. Tuntui kuin rakennuksen katto olisi poistunut taivaan ja itseni väliltä. Silloin kokemus Jumalasta kaikkivaltiaana kaikkien tarpeitteni ja kaipausteni tyydyttäjänä tuntui täydelliseltä. Siitä jäi muistikuva, kuinka tavoittelemisen arvoista jatkuvan elävän yhteyden ylläpitäminen Jumalaan on.

(1:Tim.4:6-8) Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän opin sanoilla, jota olet noudattanut. Mutta epäpyhiä ämmäin taruja karta ja harjoita itseäsi jumalisuuteen. Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen.

Nykyinenkin elämä maistuu Jumalan ehyessä elävässä yhteydessä paljon paremmalta, kuin pinnallinen ja muodollinen jumalisuuden harrastaminen. Ateistisesti ajatteleva en ole koskaan ollut, mutta nuoruudessani oli aikoja, jolloin en ajatellut suhdettani Jumalaan. Varsinkin nyt, kun ikää tulee ja tämän maanpäällisen elämän loppu lähestyy uhkaavasti, niin tulevaisen elämän toivon merkitys lisääntyy voimakkaasti. Sitä toivoa pitää yllä ja vahvistaa ahkera ja jokapäiväinen Raamatun ja muiden Pyhän Hengen inspiroimien kirjoitusten tutkiminen omatoimisesti ja yhdessä toisten samanmielisten kanssa.

SEURAKUNTA

Samalla, kun Jumala on siirtänyt Jeesukseen uskovat pois langenneen maailman hengen yhteydestä Jeesukseen Kristukseen, Hän on kastanut heidät Pyhään Henkeen, joka yhdistää Jeesuksen omat toisiinsa ja Jeesukseen. Seuraavassa raamatunkohdassa on kuvaus tästä asiasta:

(1.Kor.12:12-13) Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

Tuota Jumalan Pyhän Hengen yhdistämää ihmisjoukkoa sanotaan Jumalan seurakunnaksi. Jumalan lapset alkavat kokea kaipausta toistensa seuraan sen vaikutuksesta, että Pyhä Henki on yhdistänyt heidät näkymättömällä siteellä yhdeksi ruumiiksi. Tuo näkymätön side on Jumalan rakkaus, mikä ilmenee seuraavasta raamatunkohdasta.

(Room.5:5) … Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

Kristillisiä seurakuntia on monenlaisia ja niissä käytetään monenlaisia toimintatapoja ja työmuotoja. Enkä sano mikä seurakunta olisi parempi kuin joku toinen. Parasta on, että jokainen etsisi itse Jumalaa rukoilemalla ja seurakuntiin tutustumalla oman paikkansa. Jumala ei halua jättää meitä ketään oman onnemme nojaan, vaan Hän haluaa vahvistaa meidän sisäistä ihmistämme ja Jumalan tuntemista toinen toistemme kautta.

(Ef.2:19-22) Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.

Seurakuntaa kuvataan myös rakennuksena, joka muodostuu ihmisistä, jotka ovat Jumalan perheväkeä. Heidät on siis siirretty Jeesukseen Kristukseen niin kuin aikaisemmin tässä kirjoituksessa olen kuvaillut.

(1.Kor.16:19) Aasian seurakunnat tervehtivät teitä. Monet tervehdykset Herrassa lähettävät teille Akylas ja Priska sekä heidän kodissaan kokoontuva seurakunta.

Tässä raamatunkohdassa, jossa Paavali välittää terveisiä Korinton seurakunnalle, ilmenee, että jonkun kodissakin kokoontuva Jeesukseen uskovien joukko on seurakunta.

HENGELLISEN KOKOUKSEN JÄRJESTÄMINEN

(1.Piet.4:8-11) Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä "rakkaus peittää syntien paljouden". Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan, nurkumatta. Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina. Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta…

Myös sinä voit kutsua kotiisi ihmisiä, joiden kanssa voitte oppia tuntemaan lisää Jeesusta Kristusta, ja Hänen toimestaan valmistettuja hyviä asioita joita Jumala haluaa pelastamilleen ihmisille antaa. Kerron vähän esimerkkejä, miten tällaisen hengellisen yhteisen kokoontumisen voisi järjestää. Aluksi voisit tarjota heille esimerkiksi kahvit ja hyvät syötävät. Jos yhdessäolo kestää kauan, siis monta tuntia, olisi hyvä tarjota jotain syötävää tai ainakin juotavaa uudelleenkin, ettei veren sokeritaso laske keneltäkään liian alas, sillä silloin tulee ihmiselle heikottava olo, jolloin koko keho voi ruveta vapisemaan. Meidän kodissamme kokoukset kestävät joskus kuusikin tuntia, mutta toki vähempikin riittää kerralla. Voit etsiä jonkun Jeesukseen uskovan henkilön, joka voi auttaa sinua illan juontamisessa ja puhumisessa ja rukoilemisessa tai mahdollisesti lauluissa ja soitoissa, jos sellaista haluatte. Tietenkin voitte hoitaa vastaavat asiat itsekin. Hengessä kasvamista edistää tehokkaasti, että joku lukee ääneen jotain Raamatusta ja sitten keskustellaan yhdessä siitä, mitä itse kullekin tulee mieleen luetun perusteella. Voitte myös kertoa huolistanne toisillenne ja rukoilla yhdessä apua Jumalalta tarpeisiinne. Voitte myös rukoilla Jumalaa johdattamaan teitä omassa elämässänne. Voitte myös kertoa toisillenne, jos Jumala on teitä auttanut tai parantanut. Myös jos Jumala on antanut jollain tavalla opetusta tai kehotusta, sen voi kertoa toisille, sillä sekin voi olla avuksi jollekin. Nämä ovat vain esimerkkejä avuksi, ei suinkaan orjallisesti noudatettavaksi. Hengellistä toimintaa voi järjestää sen mukaisesti, miten Jumala johdattaa itse kutakin.

On vielä monia asioita, joiden tunteminen ja ymmärtäminen on avuksi Herran omille. Tässä blogissa on aikaisemmissa kirjoituksissa joitakin niistä ja yritän kirjoittaa niistä tulevaisuudessakin. Tässä oli kuitenkin materiaalia, joka voi auttaa ihmistä pääsemään alkuun suhteessaan Jumalan kanssa.

Ahti M

MITÄ SYNTI ON

MITÄ SYNTI ON?

Ensiksi on sanottava, että jokaisella on mahdollisuus etsiä itselleen olotilaa, jossa hän voi elää vapaana synnistä. Meidän olisi hyödyllistä päästä ymmärtämään, mitä synti on, koska muuten helposti pidämme sellaistakin syntinä, mikä ei sitä ole, ja päinvastoin.

Kun tutkitaan mahdollisimman lähellä alkuperäisiä Raamatun tekstejä olevia kreikan- ja hepreankielisiä kirjoituksia, niin saadaan ymmärrettävämpi ja selvempi näkemys asiasta, joka suomenkielisissä Raamatun teksteissä on ilmaistu vain sanoilla synti tai lankeemus. Varsinkaan sana synti ei paljon kerro mistä asiassa on kysymys.

Esittäessäni käsiteltävänä olevaa asiaa, käytän vuoden 33/38 suomenkielistä raamatunkäännöstä ja kreikankielisenä lähdeteoksena Raamatun Tietokirjan  vuosien 1980 – 1984 välillä toimittamaa NOVUM, Uusi testamentti selityksin -kirjasarjaa, jonka on laatinut erittäin arvostettu ja merkittävä kansainvälinen toimittaja- ja avustajakunta kansainvälisenä päätoimittajana Theoralf Gilbrant, ja suomenkielisenä päätoimittajana Valtter Luoto. Lisäksi käytän Raamatun Tietokirjan 1972 toimittamaa Isoa Raamatun Tietosanakirjaa. Raamatun tutkijat, toimittajat, pastorit ja professorit ynnä muut ovat tehneet hyvin suuren ja tärkeän työn laatiessaan edellä kuvatut teokset. Suuret kiitokset ja arvonanto heille tästä kaikesta työstä, mitä ovat tehneet.

Katsotaan, mitä sisältyy synti-käsitteeseen seuraavassa raamatunkohdassa:

(Room.5:12) … yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan  …

Tässä raamatunkohdassa synti tulee koineekreikan sanasta ”hamartia”, jolle on määritelty synnin lisäksi suomenkieliset merkitykset erehdys ja rikkomus. Tähän liittyy koineekreikan verbimuoto  ”hamartanoo”, jolle on määritelty vielä suomenkielinen merkitys olla osumatta. Nyt olemme jo saaneet synti-käsitteelle merkitykset erehdys, rikkomus ja olla osumatta.

Jatketaan tutkimista Roomalaiskirjeessä vähän eteenpäin: (Room.5:17)… yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta…

Tässä raamatunkohdassa lankeemus kuvaa sitä samaa tapahtumaa, jota edellisessä raamatunkohdassa kuvattiin sanoilla ”synti tuli maailmaan”. Tämä lankeemus oli juuri se tapahtuma, jolloin Aadam lankesi pois Jumalan yhteydestä, ja söi hyvän- ja pahantiedonpuun hedelmää. Tässä raamatunkohdassa lankeemus on tullut suomen kieleen koineekreikan sanasta ”paraptooma”, jolle on määritelty myös suomenkieliset merkitykset harha-askel ja astua jonkin viereen.

Nyt olemme saaneet synti-käsitteelle seuraavat suomenkieliset merkitykset: erehdys, rikkomus, olla osumatta, harha-askel, astua jonkin viereen. Nämä kaikki asiat tapahtuivat Aadamille siinä, kun hän sinetöi Jumalan yhteydestä erkaantumisensa syömällä hyvän- ja pahantiedonpuun hedelmää.

Aadam erehtyi luulemaan, että Eevan tarjoama tie suloisen aterian muodossa olisi hänelle yhtä hyvä tai parempi kuin Jumalan ilmoittama tie. Jumala oli sanonut: (1.Moos2:17)…hyvän-ja pahantiedonpuusta älä syö… Aadam rikkoi yhteytensä Jumalaan, minkä seurauksena hän kuoli pois Jumalan yhteydestä, Jumalahan oli sanonut hänelle näin: (1.Moos.2:17) …hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman. 

Aadamin elämä ei enää osunut Jumalan antamaan elämään, koska hän oli Jumalasta erossa olevassa olotilassa. Aadam astui harha-askeleen Jumalan antaman elämän viereen, eikä hän enää ollut siinä elämisen olotilassa, johon Jumala oli hänet alussa luonut. Aadam joutui siis eksyksiin Jumalan antamasta elämästä ja Jumalan yhteydestä. Raamatussa kerrotaan, että kaikki Aadamin jälkeläisetkin joutuivat hänen lankeemuksensa vuoksi siihen samaan eksymyksen tilaan, jossa Aadamkin oli. Kaikki ihmiset ovat fyysisen perimänsä osalta Aadamin jälkeläisiä. Tuosta eksymyksen tilasta, noin 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää syntynyt profeetta Jesaja kirjoitti Jesajan kirjassa:

(Jes.53:6) Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen…. Tässä raamatunkohdassa eksyksissä-ilmaisu tulee hepreankielen sanasta, jolle suomenkielessä on määritelty merkitykset erehtyä, eksyä, joutua eksyksiin, olla eksyksissä.

Eksyksissä oleminen kuvaa hyvin sitä olotilaa jossa ihminen on silloin, kun suomeksi sanotaan, että ihminen on syntinen. Ja synnin tekemiseksi sanotaan sitä, kun ihminen tekee Jumalasta eksyksissä olemisen aiheuttamia tekoja. Eksymys on aiheuttanut ihmiselle taipumuksen tehdä eksymyksen aikaansaamia tekoja.

Minkälaisia nuo taipumukset ovat? Nuo taipumukset ovat sellaiset, jotka tulevat ilmi siinä kymmenen käskyn laissa, jonka Jumala antoi kansallensa Mooseksen toimesta. Nuo käskyt olivat yksinkertaiset, ja suomalaisen on vaikea ymmärtää niiden kaikkien syvällistä merkitystä. Esimerkiksi ”Älä varasta” sisältää sellaisenkin ajatuksen, että jos olen valmis taloudellisesti tai henkisesti toimimaan oman etuni hyväksi niin, että se on joltakulta lähimmäiseltäni pois, niin silloin varastan lähimmäiseltäni. Tämä on vain esimerkki taipumuksista, joita on eksymyksen seurauksena monenkaisia.

Emme kuitenkaan pääse vapaaksi ja voi elää vapaana haitallisista taipumuksista eli synnistä siten, että yritämme vain yksinkertaisesti olla tekemättä sitä. Se ei onnistu pelkästään sillä tavalla, siihen tarvitaan meidän sisäisen luontomme muuttuminen. Sisäinen luontomme muuttuu vain sen kautta, että sielumme tulee osalliseksi jumalallisesta luonnosta. Tämä tapahtuu Jeesuksen tuntemisen kautta, niin kuin seuraavista Raamatun sanoista ilmenee:

(2.Piet.1:2-4)… Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

…hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, …hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee,

Seuraava raamatunkohta osoittaa, että synnistä vapaaksi pääseminen on mahdollista, ja se on jopa Jumalan tarkoitus meidän suhteemme:

(Room.6:22) Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.

Ahti M

SYNTINEN VAI VANHURSKAS

Syntinen vai vanhurskas?

Olen kuullut, ja lukenutkin kuinka jotkut sanovat, että ihminen voi olla yhtä aikaa syntinen ja vanvurskas. Selityksenä esitetään, että ihminen on lihansa puolesta syntinen ja henkensä puolesta hän voi olla vanhurskas. Minullakin meni kymmeniä vuosia uskoontuloni jälkeen, jolloin en ajatellut noin syvällisiä hengellisiä asioita, vaan kamppailin toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän omien salaisten syntieni voittamiseksi.

Joskus kanssamatkaajat vakuuttelivat, että Jeesus on syntisten ystävä ja Paavalikin oli syntisistä suurin. Ja taas jaksoin mennä vähän matkaa ristintiellä eteenpäin ja taistella syntiä vastaan. Kristityn vaellukseni oli suurelta osin omin inhimillisin kyvyin ja voimin yrittämistä. Toisinaan kuitenkin Jumalakin pääsi Henkensä kautta ravitsemaan sieluani ja hämmästyttämään suuruudellaan elämääni. Silloin oli mieluista tehdä niin sanotusti Herran työtä.

Nyt, kun Pyhä Henki on muutaman vuoden kuluessa avannut Raamatussa olevaa Jumalan ilmiotusta hengelleni ravinnoksi ja sielulleni virvoitukseksi, ja käytyäni kaksikin koineekreikan kurssia, joilla perehdytään Uuden Testamentin alkukielen ymmärtämiseen ja kääntämiseen suomen kielelle, olen ymmärtänyt seuraavaa:

Jeesukseen uskovan uudestisyntyneen Jumalan lapsen ei tule ajatella itsestään, että hän olisi yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas. Eikä hänen tule ajatella, että hän olisi syntinen. Eikä myöskään, että hän olisi armahdettu syntinen.

Mitä siihen tulee, että Paavali sanoo olevansa syntisistä suurin, niin katsotaan

(1.Tim.1:15) Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.

Tämä teksti saa näyttämään Paavalin olotilan siltä kuin hän olisi Jeesuksen pelastamana ja puhdistamana apostolina vielä syntinen ja kaikkein suurin syntinen. Kuitenkin tuo kreikan sana, joka on käännetty tähän suomeksi sanalla ”suurin” on alkukielessä prootos. Tuosta sanasta on tullut suomenkin kieleen käsite prototyyppi. Prototyyppi on tuotesarjan ensimmäinen kappale tai laite, jollaisia ryhdytään valmistamaan. Prototyyppiä kokeillaan ja testataan perusteellisesti ja jos on tarvis niin sitä muutetaan ja korjataan, että saadaan yksilö joka toimii halutulla tavalla. Kun prototyypin avulla on saatu kehitettyä virheetön tuote, niin sitä aletaan valmistaa sarjatyönä. Paavali oli juuri tuollainen prototyyppi, jolla Jumala testasi, miten Hän pelastaa Jeesuksen toimesta syntisen.

Tuon edellä olevan raamatunkohdan loppuosa pitäisikin kääntää ”Jeesus Kristus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen ensimmäinen, tai malliesimerkki.”  Jeesus asetti Paavalin esikuvaksi siitä tapahtumasta, jossa Jeesus Kristus pelastaa syntisen, se ilmenee heti seuraavasta raamatunkohdasta.

(1.Tim.1:16) Mutta sentähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen muita osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka tulevat uskomaan häneen, itsellensä iankaikkiseksi elämäksi.

Paavali ei siis ollut esimerkki siitä, että hän olisi syntinen, eikä suurin syntinen. Niin mehevä, kuin tuo ajatus on monelle ollutkin.

Nyt kun Paavali oli vanhurskautunut Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta, niin hän ei enää pitänyt itseään syntisenä. Vanhurskaus ja syntisyys ovat toisensa pois sulkevia vastakohtia, ne eivät voi olla yhtä aikaa voimassa samassa ihmisessä. Seuraavassa raamatunkohdassa Paavali ilmaisee, ettei hän, eivätkä muutkaan Herran omat ole enää syntisiä, ovat kyllä olleet, mutta eivät ole enää, tultuaan vanhurskaaksi.

(Room.5:8-9)Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.

Meidän raamatunkäännöksissämme on kyllä useita kohtia, joiden perusteella tulee helposti ajatus, niin kuin Jeesuksen omankin normaalissa elämässä olisi vielä synti mukana. Mielestäni tämä ajatus johtuu väärinkäsityksistä. Se, mitä synti on, voidaan käsittää väärin. Se, mitä joku Raamatun ilmoitus tarkoittaa, voidaan käsittää väärin. Se, mitä me itse kukin tarkoitamme sanoillamme, voidaan käsittää väärin. Opetuksemme voidaan käsittää väärin. Ei ole ollut helppoa valita sanoja ja ilmaisumuotoja, kun Raamattua on käännetty suomenkin kielelle. Ohjatkoon Pyhä Henki meitä lukiessamme Raamattua, sillä ilman sitä kuka tahansa meistä voi eksyä käsityksissämme.

Erään ihmisryhmän edustajat, jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen, esittivät Jeesukselle heidän arkipäivän elämäänsä liittyvän kiperän kysymyksen, johon Jeesus vastasi.

(Matt.22:29)Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

Ahti M

MIKSI KIRJOITAN

Kiitos hyvistä kommenteista, ne auttavat minua ymmärtämään, miten tulisi kirjoittaa. Asiat, joista haluan kirjoittaa ovat minulle tärkeitä. Ja ne voivat tulla tärkeiksi muillekin ihmisille. Siksi on myös oleellisen tärkeää, että kirjoitukseni olisi ymmärrettävää mahdollisimman monelle. Jos joku ei ymmärrä sanomaani, niin vika ei ole lukijassa, vaan minussa, joka ilmaisen asian puutteellisesti tai epäjohdonmukaisesti. Tämä on näkemykseni, jonka pyrin ottamaan huomioon, ja kommentit auttavat tässä, joten kommentoikaa rohkeasti, niin se voi tulla avuksi ihmiskunnalle.

Blogi-tekstini ovat siis tarkoitettu kaikkien luettavaksi, jotka vain löytävät ne. Kirjoitan monenlaisia tekstejä. Jotkut ovat helpommin useiden ihmisten ymmärrettävissä olevia. Jotkut asiat ovat harvinaisia tai niin spesiaaleja, että ne avautuvat vain harvoille, tai valitettavasti ei kellekään. Toivottavasti kaikki kirjoitukset eivät ole sellaisia.

Mikä sitten on syy siihen, että yleensä kirjoitan tätä blogia?

Syy kirjoittamiseen on seuraava. Olen saanut olla vähän yli 40 vuotta (luettelen muutaman yleisesti tunnetun fraasin) uskovainen, Jeesukseen uskova, pelastettu, uudestisyntynyt, uskossa, Herran oma. Kuitenkin vasta noin 10 viime vuotta siitä ovat olleet sellaisia, jolloin olen kokenut henkilökohtaisesti saavani elää Jeesuksen yhteydessä sellaisessa olotilassa, joka on kunnolla tyydyttänyt kaipaukseni. Tänä aikana Jumala on opettanut, tai oikeastaan näyttänyt ilmestysluonteisesti asioita, jotka ovat aivankuin ylimääräisinä taakkoina monien Jeesukseenkin uskovien ihmisten ajatusmaailmassa, ja joista Jumala haluaisi vapauttaa ihmiset elämään ja toimimaan Jumalan valtakunnan vapaudessa.

Olen kokenut, että Jumalalla on meille niin paljon enemmän annettavaa, kuin mitä olen todennut kanssamatkaajieni kertovan. Haluaisin auttaa toisiakin kokemaan kuinka, ja mitä, Jumala puhuu, siksi kirjoitan.

Ahti M

ARMON ESITTELY JATKUU

ARMON ESITTELY JATKUU

Huomautan, että erityisesti suomalaiseen ajatteluun urautunut  käsitys armosta ja armahduksesta näyttää tarkoittavan anteeksiantamusta, ja se on siinä. Tämä käsitys on tullut esille lähes kaikissa niissä tilanteissa, joissa itse olen kuullut tästä aiheesta puhuttavan hengellisissä kokouksissa. Jos ajatus armon saamisesta rajoittuu vain pelkkään anteeksisaamiseen, niin se on aivan liian suppea ja rajoittunut käsitys siitä, mitä armo sisältää.

Katsotaan, mitä Jeesus sanoo kertoessaan laupiaan samarialaisen toiminnasta.

(Luuk.10:30) Jeesus … sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi…

33.Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.

34 Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.

35 Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'.

Mitä kaikkea sisältyi siihen armahdukseen, jolla laupias samarialainen armahti ”erästä miestä”. Siihen sisältyi ryöstäjän aiheuttamien haavojen hoitaminen ja sitominen parantumaan. Siihen sisältyi miehen kuljettaminen pois ryöstöpaikalta turvalliseen ympäristöön, ja vielä jälkihoitoa niin paljon, kuin tarvittiin. Siihen sisältyi vielä kaiken hoidon ja ylöspidon kustannusten maksaminen sinne asti, että tuo ryöstetty mies tuli täysin terveeksi.

Sellainen ihminen jolla ei ole mitään annettavaa, ei voi armahtaa toista. Esimerkiksi, jos minä armahdan jotakuta, enkä anna hänelle mitään, niin se ei ole armahtamista. Laupiaalla samarialaisella oli tarpeeksi annettavaa ryöstetylle ja haavoitetulle miehelle, että tämä tuli täysin kuntoon. Kun ihminen antaa armon toiselle, niin se on ihmisen antama armo. Hän voi antaa armon niissä puitteissa mitä hänellä on. Hänellä voi olla omaisuutta, varallisuutta, valtaa ja valtuuksia, aikaa, voimia ja mitä muuta hyvänsä. Mutta mitä hänellä ei ole, sitä hän ei voi antaa.

Kun Jumala antaa ihmiselle armon, niin Hän antaa ihmiselle sitä, mitä Hänellä on. Tätä varten Jumalalla on olemassa meitä varten oikein armotalousjärjestelmä.

(Ef.1:8) Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,

9. tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä-

10. siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, -oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.

Edellisessä blogikirjoituksessani jo esitinkin niitä hyviä ominaisuuksia, joita alkukielen armoa vastaava termi sisältää.

Miten sitten pääsemme Jumalan armosta osalliseksi ja kokemaan itse sen vaikutuksen meihin?

Jos käytän hengellisiä fraaseja, niin sanon, että ne, jotka ovat jo tulleet Jeesukseen Kristukseen uskoviksi, tai ovat ottaneet Jeesuksen vastaan, niin tietävät jotain Jumalan armosta.

Yritän tulevaisuudessa avata tietä Jumalan armotalouden maailmaan mahdollisimman monelle ilman fraaseja.

ARMO, MITÄ SE TARKOITTAA

ARMO, MITÄ SE TARKOITTAA

Luulemme tietävämme, että armo tarkoittaa ansaitsematonta rakkautta meidän osaksemme. Voidaan siitä niinkin ajatella. Tuo ajatus on kuitenkin melko suppea osoittamaan sitä, mitä armo tarkoittaa.

Toinen perinteinen käsitys armosta on, että syntinen saa syntinsä anteeksi tunnustamalla ne, ja uskomalla Herraan Jeesukseen. Ja tällöin hän saa osakseen Jumalan armon. Tämä rata monen kohdalla jatkuu siten, että ihminen uudelleen lankeaa syntiin, tunnustaa, uskoo, saa anteeksi, lankeaa, tunnustaa, uskoo, saa anteeksi, lankeaa… ja niin edelleen vaikka kuinka pitkälle loputtomiin. Voidaanko tällaista sanoa Jumalan armossa elämiseksi? Ehkä joku sanoisi. Ihmisen elämän ei tarvitse olla noin onnetonta, sillä Jumala on suunnitellut sen olemaan paljon parempaa.

Meidän suomalaisten kansallinen kulttuuri on muokkautunut sellaiseksi, että meidän on hyväksyttävää puhua ansiottomuudesta, sillä siitä tulee nöyryyden mielikuva, ja se on mielestämme oikein. Silloin emme korota itseämme muiden yläpuolelle, emmekä joudu kritiikin kohteeksi ainakaan tämän asian tähden.

Jotta voimme saada todellisemman käsityksen siitä, mitä armo tarkoittaa, niin meidän on katsottava alkukielen avulla, mistä suomenkieliseen Raamattuun armo on käännetty. Uudessa Testamentissa se on käännetty kaikissa kohdin koinee kreikan sanasta ”karis”. Suomenkielisessä Raamatun sanakirjassa sanalle on annettu armon lisäksi sellaisia merkityksiä, kuin kauneus, suloisuus, suosio, armolahja, kiitos, rakkaudenlahja.

Katsotaan, mitä Jeesuksesta sanotaan, kun hän oli vielä lapsi maan päällä ollessaan. (Luuk.2:40) ”Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella. ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.” Ei suinkaan Jeesuksen kohdalla tapahtunut sellaista Jumalan armon saamista, että hän olisi saanut syntinsä anteeksi, koska Hän eli koko elämänsä ilman syntiä. Mutta kun ”karis”-sanan merkitys laajemmin laitetaan tuon ”armo”-sanan kohdalle, niin voitaisi kirjoittaa  ”Jumalan kauneus, suloisuus ja suosio olivat Hänen päällänsä.”

Erikoisesti suomalaisen on vaikea vastaanottaa mitään, jos hän ajattelee olevansa ansioton sen saamiseen. Meidän on vaikea saada osaksemme Jumalan lahjojakaan, jos ajattelemme olevamme ansiottomia saamaan niitä. Siksi voisimme lakata painottamasta ansiottomuuttamme kaikkeen siihen armoon, jota Jumala meille tarjoaa. Onhan tietenkin niin, että olemme kaikki ansiottomia kaikkeen, mitä Jumala meille antaa koko elämämme aikana. Emme kukaan kyenneet tekemään mitään sen hyväksi, että synnyimme tähän maailmaan. Jumala on luonut kaiken näkyvän ja näkymättömän ilman meidän apuamme. Hän on laittanut maahan mineraalit ja raaka-aineet, me vain muokkaamme ja kuljetamme niitä aivojemme ja käsiemme avulla, jotka Jumala on meille luonut. Hän on siis luonut ja antanut meille lahjaksi monenlaiset luonnon- ja elämänsysteemit ilman meidän ihmisten ansioita. Kaikki, mitä saamme tai voimme tehdä on siis meille ansaitsematonta Jumalan lahjaa.

Kun emme painota ajattelussamme ja puheissamme ansiottomuuttamme, vaan kuvailemme Jeesuksen täyteyttä Jumalan suloisuudesta, niin pääsemme helpommin kokemaan Jeesuksen toimesta meille annettua Jumalan suloisuutta ja suosiota. Silloin voimme välittää Jumalan suloisuutta eli armoa toisillekin.

(2. Kor.9:8) Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää;

Alkuseurakunnan diakoni Stefanuskin kykeni välittämään Jumalan suloisuutta ihmisille, kun hän oli täynnä sitä eli armoa.

(Apt.6:8) Ja Stefanus, täynnä armoa ja voimaa, teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansassa.